Page 54 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Joukkoistettu työ: muodot, levinneisyys ja merkittävyys työelämän muutosilmiönä Tuomo Alasoini1
Johdanto
Digitaalitekniikan kehitys on mullistamassa yritysten liiketoimintaa, työelämää ja työmark- kinoita monin tavoin. McAfee ja Brynjolfsson (2017) nostavat esiin erityisesti kolme muutosta, joiden yhteisvaikutusta he kuvaavat ”kolmois- vallankumoukseksi”. Näistä ensimmäinen on ihmisälyn ja -työn täydentäminen ( ja joissain tapauksissa korvaaminen kokonaan) kehitty- vällä koneälyllä. Toiseksi, tuotteita ja palveluja tarjotaan ja hankitaan yhä useammin digitaa- listen alustojen välityksellä. Kolmas muutos on työpanoksen, asiantuntemuksen ja ylipää- tään erilaisten resurssien hankkiminen entistä joustavammin joukkoistamalla (crowdsourcing) oman organisaation ulkopuolelta.
Yksi kiinteästi ”kolmoisvallankumoukseen” ja uudenlaisen alustalouden kehittymiseen liittyvä ilmiö on joukkoistettu työ (crowd work/employ- ment). Tämä tarkoittaa työllistämisen muotoa, jossa organisaatiot tai yksilöt jakavat digitaali- sen alustan kautta kertaluonteisia tehtäviä tai projekteja aineellista palkkiota vastaan joukolle muita organisaatioita tai yksilöitä (Eurofound
2015, 107). Alustatalous ja joukkoistettu osana sitä ovat verraten uusia ilmiöitä. On arvioitu, että 80 prosenttia digitaalisista alustoista on perus- tettu vasta 2010-luvulla (Kilho er ym. 2017, 15). Tutkijat ovat myös arvioineet, että joukkoiste- tun työn alustojen käyttö on kasvanut globaa- listi noin 25 prosentin vuosivauhtia (Graham ym. 2017, 137). Ilmiön tuoreudesta, nopeasta kas- vusta, monimuotoisuudesta ja käsitteellisestä liukkaudesta johtuen arviot joukkoistetun työn laajuudesta, vaikutuksista ja potentiaalisesta merkittävyydestä työelämän muutosilmiönä ovat olleet toistaiseksi epävarmalla pohjalla.
Artikkeli tarkastelee joukkoistettua työtä ja siitä tehtyä tutkimusta kolmesta näkökulmasta. Näistä ensimmäinen on joukkoistetun työn käsitteen selventäminen ja sen erilaiset muo- dot. Toiseksi, artikkeli luo katsauksen ilmiön laajuutta käsitelleisiin tutkimuksiin pyrkien muodostamaan käsitystä ilmiön tosiasiallisesta yleisyydestä ja leviämisen edellytyksiin vaikut- tavista tekijöistä. Kolmantena näkökulmana on joukkoistettu työ sen sisältämien työelä-
1 Tuomo Alasoini, TkT, VTT, sosiologian dosentti, johtava asiantuntija, Business Finland
54