Page 55 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
mää, työllisyyttä ja työmarkkinoita kehittävien uudenlaisten mahdollisuuksien kautta.
Joukkoistetun työn tyyppejä
Keskustelu joukkoistetusta työstä on paljolti jakautunut yhtäältä tällaisen työn luomia mah- dollisuuksia ja toisaalta sen leviämisen synnyt- tämiä uhkia korostavien näkemysten kesken. Kahtiajakautumiseen on vaikuttanut se, että eri kirjoittajat ovat tarkastelleet joukkoistettua työtä erilaisten viitekehysten kautta ja sen eri- laisiin tyyppeihin keskittyen.
Digitaalisen alustan kautta tarjottu työteh- tävä voidaan toteuttaa joko verkon välityksellä tai fyysisenä työnä. Verkon välityksellä toteu- tettavaa työtä tarjoavien alustojen potenti- aalinen työn tekijäjoukko voi olla hyvinkin suuri ja maantieteellisesti laajalle hajautunut. Rekisteröityneiden työn tekijöiden määrän mukaan suurimmat alustat ovatkin tällaisia (Codagnone ym. 2016, 17-25). Fyysisesti toteut- tavaa työtä välittävien alustojen potentiaalinen työn tekijäjoukko on tyypillisesti pienempi ja suppeammalta työmarkkina-alueelta. Työn toteutustapa toimii rajoitteena tehtävistä käy- tävälle kilpailulle. Muita tapoja tyypitellä jouk- koistettua työtä ovat mm. työn vaatima osaami- nen, jaetaanko tarjous teettäjän/alustan mää- rittelemälle henkilölle/joukolle vai avoimesti, millä perusteella tekijän valinta tapahtuu, onko työn teettäjä yksittäinen henkilö vai organisaa- tio ja onko työn toteuttaja yksittäinen henkilö vai joukko ihmisiä.
Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisem- min kolmea joukkoistetun työn tyyppiä ja näitä vastaavia alustojen arkkityyppejä käyttämällä luokittelun perusteena työn toteutustapaa ja työn vaatimaa osaamista.
Mikrotyö
Mikrotyöllä tarkoitetaan verkon välityksellä toteutettavia yksinkertaisten, lyhyiden ja toi- sistaan riippumattomien toistotehtävien suo- rittamista, joissa tarvitaan yhä ihmisen työpa- nosta. Mikrotehtävät voivat käsittää esimerkiksi
valokuvien tai videoiden luokittelua ja valintaa, verkossa olevan datan siivousta ja veri ointia tai pienimuotoista ja yksinkertaista datan käsit- telyä kuten äänitiedostojen tai tekstien kielen kääntämistä. Työtehtävien ositetusta luonteesta johtuen mikrotyötä onkin luonnehdittu ”ato- misoituneeksi työksi”, ”digitaaliseksi liukuhih- natyöksi” tai ”digitaaliseksi taylorismiksi”. Työn voi tehdä periaatteessa jokainen, jolla on inter- net-yhteys ja pääsy alustalle fyysisestä sijain- nista tyypillisesti riippumatta.
Tunnetuin ja eniten tutkittu mikrotyöalusta on vuonna 2005 perustettu Amazon Mechanical Turk (MTurk). MTurk on ollut mallina myös monelle muulle mikrotyöalustalle, jotka toi- mivat samankaltaisella logiikalla (Berg 2016; Bergvall-Kårebom & Howcroft 2014; Felstiner 2011; Lehdonvirta 2018; Martin ym. 2016). Työn teettäjä on tyypillisesti jokin yritys tai akateemi- nen yhteisö. Teettäjä lähettää alustalle tarjouk- sen tehtävistä, joihin alustalle rekisteröityneet potentiaaliset tekijät voivat tarttua. Tarjoukseen sisältyy erittely tehtävien sisällöstä, toteutus- ajasta ja -tavasta, tekijöiltä edellytettävistä vaatimuksista ja tehtävien yksikköhinnasta. Yleisin tehtävätyyppi MTurk-alustalla on ääni- tallenteiden puhtaaksikirjoitus tekstimuotoon. Rekisteröityneillä työn tekijöillä on mainepro- ili, joka perustuu aiempien teettäjien arvioihin heidän työstään. Tekijän palkkio yksittäisestä, hyväksyttävästi suoritetusta mikrotehtävästä on keskimäärin muutamia Yhdysvaltain senttejä. Teettäjä maksaa alustalle välityspalkkion, joka on tietty prosenttimäärä hyväksytysti toteutetun tehtävän hinnasta. Työn tekijät eivät MTurk:ssa tiedä, keitä teettäjät ovat sen enempää kuin työnsä lopullista käyttötarkoitusta.
Tästä perusmallista on lukuisia variaatioita (Berg 2016; Lehdonvirta 2018). Esimerkiksi toi- nen tunnettu yhdysvaltalainen mikrotyöalusta CrowdFlower eroaa MTurk:sta siinä, että yritys itse jakaa tehtävät sopiviksi katsomilleen teki- jöille. CrowdFlowerin välittämät tehtävät myös eroavat MTurk:sta käsittäen tyypillisesti tulkin- taa, analyysia ja todentamista.
55