Page 60 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
markkinajärjestelmät ovat reagoineet jouk- koistetun työn myötä esiin nousseisiin ongel- miin jälkijättöisesti ja hitaasti (EU- OSHA 2017; Eurofound 2015; Kilho er ym. 2017; Lenaerts ym. 2017). Euroopassa selvin poikkeus on alus- toilta hankittavien palvelujen edelläkävijämaa Ranska, jossa joukkoistetun työn yleistyminen on johtanut tällaista työtä tekevien asemaa tur- vaaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Ranska on myös kieltänyt Uberin toiminnan maassa. Sääntelyn epämääräisyys valtaosassa maita on ollut kaksiteräinen miekka ajatellen joukkoiste- tun työn leviämistä. Yhtäältä epämääräisyys on voinut edistää joukkoistetun työn yleistymistä. Sääntelyn epämääräisyydestä aiheutuva epävar- muus on toisaalta voinut joissain tapauksessa myös olla esteenä tällaisen työn yleistymiselle. Erityisesti Isossa-Britanniassa on ollut useita oikeustapauksia koskien joukkoistettua työtä tekevien asemaa, oikeuksia ja etuuksia.
EU- OSHA:n (2017) teettämän selvityksen mukaan alustojen kautta välitettävä työ ei ole toistaiseksi noussut Pohjoismaissa työmarkki- nakysymykseksi samassa määrin kuin Ranskassa tai Isossa-Britanniassa. Suomessa on keskus- teltu yleisesti työn tulevaisuudesta ja spesi m- min työaikoja koskevan sääntelyn uudistamisen tarpeesta digitalisaation myötä kytkemättä näitä keskusteluja yksinomaan alusta- tai jakamista- louteen. Selvimmin joukkoistettua työtä sivun- nut kysymys on ollut Uberin kautta ajoja hake- neiden taksinkuljettajien lupa-asia. Ruotsissa alusta- tai jakamistalous on noussut poliittisissa keskusteluissa esiin erityisesti verotukseen ja kuluttajansuojaan liittyvien kysymysten osalta ja osana talouden digitalisaatiota, mutta siellä- kin vähemmän suoranaisena työmarkkinapo- liittisena kysymyksenä. Hallitus on Ruotsissa käynnistänyt selvityksen siitä, millaisia uudista- mistarpeita digitalisaatio yleisesti on aiheutta- massa työympäristölainsäädäntöön. Tanskassa alusta- tai jakamistalous on ollut näkyvästi esillä niin julkisuudessa kuin työmarkkinaosapuol- ten välisissä keskusteluissa. Tanskassa ilmiön laajuutta on myös pyritty kartoittamaan eri
tavoin. Varsinaisiin konkreettisiin uudistuksiin työlainsäädännössä eivät nämä keskustelut ole silti Tanskassakaan johtaneet.
Joukkoistettu työ työelämän ja työmarkkinoiden kehittämisen välineenä
Työ- ja työmarkkinapolitiikassa käyty keskustelu alustataloudesta ja joukkoistetusta työstä on ollut päävoittoisesti ongelmalähtöistä. Tästä keskus- telusta on jo olemassa useita kattavia yhteenve- toja (esim. Codagnone ym. 2016; Dølvik & Jesnes 2017; EU- OSHA 2017). Seuraavassa tuodaan esiin joitain sellaisia näkökohtia, joihin tarttumalla joukkoistettua työtä voitaisiin jatkossa käyttää myös työelämän ja työmarkkinoiden kehittämi- sen välineenä.
Joukkoistettu työ keinona edistää pääsyä työ- markkinoille. Kuten jo edellä todettiin, tämä voi olla tärkeää varsinkin kehittyville maille. Myös Suomen kaltaisissa maissa erityisesti online- työtä tarjoavat alustat voivat edistää työllisty- mistä pitkienkin maantieteellisten etäisyyksien päästä ja tukea esimerkiksi lapsia kotona hoita- vien vanhempien, eläkeläisten, opiskelijoiden, osatyökykyisten tai muuten heikossa ja epäva- kaassa työmarkkina-asemassa olevien tai työ- markkinoihin löyhästi sidoksissa olevien ihmis- ten osallistumisen mahdollisuuksia. Tällainen työ voi Suomessa tuskin kuitenkaan olla pääasi- allinen ansioiden lähde monellekaan (mikrotyö tuskin kenellekään). On todennäköisempää, että joukkoistettua työtä tehdään satunnaisesti lisä- ansioiden toivossa, omasta mielenkiinnosta tai oman osaamisen tai maineen kasvattamiseksi. Markkinaehtoisesti toimivien alustojen rinnalla olisi perusteltua luoda myös yhteisöllisin ja sosi- aalisin perustein toimivia alustoja, joita voitai- siin tietoisesti käyttää edellä mainittuihin tar- koituksiin.
Joukkoistettu työ keinona parantaa työelä- män laatua. Joukkoistetun työn potentiaali- sia positiivisia vaikutuksia työelämän laatuun perinteiseen palkkatyösuhteeseen nähden voi- vat olla mm. paremmat mahdollisuudet oman
60