Page 59 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Artikkeleita
olevia oli joukkoistetun työn tekijöistä yli 70 pro- senttia. Pääasialliseksi työkseen joukkoistetun työn ilmoitti joka neljäs tällaista työtä tehneistä.
Pohjoismaissa joukkoistettua työtä teke- vien osuudet ovat todennäköisesti pienem- piä kuin Isossa-Britanniassa. Tähän viittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä sel- vitys, johon on koottu yhteen eri Pohjoismaista saatavilla olevaa (pääosin varsin sirpaleista) tietoa ilmiöstä (Dølvik & Jesnes 2017, 22-26). Johtopäätös saa tukea myös Kööpenhaminan yliopiston sosiologian laitoksen tuoreesta tutki- muksesta, jossa kohdejoukkona olivat 15-74-vuo- tiaat tanskalaiset (Ilsøe & Madsen 2017). Tutkimuksen mukaan viimeisen 12 kuukauden aikana ansioita joukkoistetusta työstä oli saanut noin yksi prosentti. Suurimmalla osalla tällai- sesta työstä hankitut ansiot olivat olleet vähäisiä. Norjassa tehty tuore tutkimus antaa joukkoiste- tun työn yleisyydestä samankaltaisen tuloksen. Sen mukaan tällaista työtä oli viimeisen vuoden aikana tehnyt noin yksi prosentti 18-65-vuoti- aista (Alsos ym. 2017).
Entä jatkossa?
Arvioitaessa joukkoistetun työn merkittävyyttä työelämän muutosilmiönä ei pidä tarkastella pelkästään sen tämänhetkistä levinneisyyttä, vaan myös tekijöitä, jotka voivat jatkossa vaikut- taa sen houkuttelevuuteen niin teettäjien kuin tekijöiden näkökulmasta. Tärkeitä huomioon otettavia näkökohtia ovat tällöin erityisesti se, että monet alustoista on perustettu vasta hiljat- tain ja että nuoret aikuiset käyttävät tutkimusten mukaan iäkkäämpiin verrattuna paljon yleisem- min alustoja työn ja palvelujen hankkimiseen (Codagnone ym. 2016; Huws ym. 2016; Smith 2016). Demogra sella muutoksella jo yksin voi olla vaikutusta joukkoistetun työn volyymin lisääntymiseen jatkossa. Alustojen välityksellä teetettävän työn määrää voivat jatkossa kasvat- taa myös yritysten pyrkimykset etsiä uusia kus- tannussäästöjä vähentämällä oman työsuhteisen henkilöstön määrää ja hyödyntää tehokkaam- min oman organisaation ulkopuolista osaamista,
osaavan työvoiman määrän kasvu kehittyvissä maissa ja entistä parempi tavoitettavuus globaa- listi mobiilin internetin välityksellä sekä tekno- loginen kehitys ylipäätään.
Digitaalitekniikan kuten internetin, pilvipal- velujen ja entistä kehittyneempien sovellutus- ohjelmien ja älylaitteiden kehitys on mahdol- listanut työn joukkoistamisen alustojen kautta. Stanford (2017) on kuitenkin huomauttanut, ettei joukkoistettua työtä tule pitää ensisijaisesti teknologisena innovaationa. Joukkoistetussa työssä on kyse ensisijaisesti työn organisointiin ja työllistämisen tapaan liittyvistä innovaatioista. Työn organisointiin liittyvänä innovaationa yri- tykset voivat joukkoistetun työn avulla organi- soida työprosesseja hyödyntämällä monipuoli- semmin ulkopuolista työpanosta ja osaamista. Työllistämisen tapaan liittyvänä innovaationa yritykset voivat saada työpanosta ja osaamista käyttöönsä monipuolisemmin tarvitsematta huolehtia työsuhteista aiheutuvista velvoitteista.
Teknologinen kehitys voi toisaalta jatkossa myös vähentää digitaalisten alustojen väli- tyksellä teetettävän ja tehtävän työn määrää. Esimerkiksi koneälyn kehityksen myötä para- neva teknologisten järjestelmien kyky tunnis- taa ja tulkita puhetta, tekstiä, kuvia, muotoja ja ilmeitä (McAfee & Brynjolfsson 2017, 29-126) voi jatkossa johtaa mikrotehtävien määrän radikaa- liinkin vähenemiseen. Vastaavasti Sundararajan (2016, 95) esittää, että lohkoketjuteknologia voisi tulevaisuudessa jonain päivänä tehdä monet välittävässä tai valvovassa roolissa toimivat ins- tituutiot (kuten työtä välittävät digitaaliset alus- tat) kokonaan tarpeettomiksi ja korvata ne eri toimijoiden välittömillä vuorovaikutussuhteilla.
Myös institutionaalinen sääntely voi vaikut- taa merkittävästi joukkoistetun työn tulevai- suuden näkymiin. Keskeisiä kysymyksiä ovat, millä ehdoilla alustayritykset kilpailevat mui- den samankaltaisia palveluja tarjoavien perin- teisemmin toimivien yritysten kanssa ja millä ehdoilla alustoilta tehtäviä hakevat työskente- levät. Selvitykset osoittavat, että monien mai- den työlainsäädännölliset järjestelmät ja työ-
59