Page 75 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

liikenneyhteytyksiin. Tyypillisesti seutukunta muodostaa toimivan
Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018 Katsauksia ja keskusteluja
työssäkäyntialueen.
Sisäasiainministeriö luokittelee Suomen kunnat 70 seutukuntaan (Tilastokeskus 2015, 7). Tässä artikkelissa tarkastelemme erikseen kahta isoa seutukuntaryhmää.
vän nanssikriisin jälkeisiin hitaan talouskas- kohtaantoa Helsingin metropolialueella sekä kah- Ensimmäin5 en on suurimmista kasvukeskuksista muodostettu seitsemän
vun vuosiin. deksasta keskisuuresta taantumapaikkakunnasta seutukunnan ryhmä, jonka työvoiman tarjonta (noin 1,46 miljoonaa) kattaa puolet
Tässä artikkelissa tarkastelemme työmark- muodostuvassa seutukuntaryhmässä. kkinookiodenmkaoahntataynötovaosimeuatustkaunjatattaysöolnliasinsteäis.-RyhmSäeäuntukuunutalutavsaotiseHnetlasriknagsitnel,unTatamrvpeettraeeon, tTolular.uSneu,tuOkunlunnat,oJvyavtkäusnknyilsätna,muKoudopstieotntujaja Sheeinlpäpjoepneruseteultlau.kEunsninnaät.kinJäBljevleleridjgäeä-kväytrii6n3
aluekokonaisuuksia, joiden määrittely perus- pohjautuvaa analyysiä ei ole tehty aiemmin tässä seutukuntaa muodostavat suurten seutukuntien verrokkiryhmän. Tämän lisäksi
tuu kuntien väliseen yhteistyöhön, työnteki-
käytetylläjaottelulla.Tyypillisestitarkastelutovat
kuvaamme avointen työpaikkojen
ja työttömien kohtaantoa Helsingin
jöiden työssäkäyntiin ja liikenneyhteytyksiin.
keskittyneet koko maahan (esim. Schauman ja
metropolialueella sekä kahdeksasta
keskisuuresta taantumapaikkakunnasta
Tyypillisesti seutukunta muodostaa toimivan
Vanhala, 2011; Sinko ja Vihriälä, 2008; VM,
muodostuvassa seutukuntaryhmässä.
työssäkäyntialueen.
SeSuistäuaksuianintamtainsoisitserniötalrukoaksitetelulene tSaurvoemtteanon Phehlpkopnoepn,er2u0s0t9e)l.laT.oEisneskisninaälukeiannBaleyvyesirtidvgoie--
2018) tai maakuntatasolle (esim. Bunders, 2003; kunnat 70 seutukuntaan (Tilastokeskus 2015, vat tuottaa hyödyllistä tietoa politiikkatoimien
käyriin pohjautuvaa analyysiä ei ole tehty aiemmin tässä käytetyllä jaottelulla.
7). Tässä artikkelissa tarkastelemme erikseen kohdentamiseen. Niukoilla työvoimapoliitti- Tyypillisesti tarkastelut ovat keskittyneet koko maahan (esim. Schauman ja Vanhala,
kahta isoa seutukuntaryhmää. Ensimmäinen silla resursseilla aikaan saatavat tulokset voivat 2011; Sinko ja Vihriälä, 2008; VM, 2018) tai maakuntatasolle (esim. Bunders, 2003;
on suurimmista kasvukeskuksista muodostettu olla parempia, jos ne kohdistetaan alueilla missä Pehkonen, 2009). Toiseksi alueanalyysit voivat tuottaa hyödyllistä tietoa
seitsemän seutukunnan ryhmä, jonka työvoi- kohtaanto-ongelmatovatpahimpiataiseonhei- politiikkatoimien kohdentamiseen. Niukoilla työvoimapoliittisilla resursseilla aikaan
man tarjonta (noin 1,46 miljoonaa) kattaa puolet kentynyt muita enemmän. Kolmanneksi pitkä- saatavat tulokset voivat olla parempia, jos ne kohdistetaan alueilla missä kohtaanto-
koko maan työvoimasta ja työllisistä. Ryhmään kestoiset heikon työvoiman kysynnän kaudet ongelmat ovat pahimpia tai se on heikentynyt muita enemmän. Kolmanneksi
kuuluvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, voivat synnyttää työmarkkinoille rakenneongel- pitkäkestoiset heikon työvoiman kysynnän kaudet voivat synnyttää työmarkkinoille
Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seutukunnat. mia. Suomessa talouskasvu on ollut nanssikrii- rakenneongelmia. Suomessa talouskasvu on ollut finanssikriisin jälkeen
Jäljelle jäävät 63 seutukuntaa muodostavat suur- sin jälkeen poikkeuksellisen hidasta. Tämä on tpenosiekukteuukuknsetilelnisveenrrhokidkiarsytham. äTnä. mTäämoänlilsiäskäsni nytlipsäintknäytapikitakiäsatiyköaitsttöymöttyöymtytäytjtaä jma maahhddollisesttii ktuyvöamamamrkekaivnooiniltteantysöyprajiäkyktoyjemnijsattäy.öttPömitkieänän tyjaötmkaurnkukitnoimltastyarljaäsyutyhmdiastnän.Peitkäoänjavtkouinutt
heikentää kohtaantoa, ja tämä on voinut olla erilaista maan eri alueilla.
Kuvio 1. Kuukauden lopussa avoinna olevien työpaikkojen sekä työttömien työnhakijoiden Kuvio 1. Kuukauden lopussa avoinna olevien työpaikkojen sekä työttömien
määrän kehitys Suomessa 1991–2017 (TEM)
työnhakijoiden määrän kehitys Suomessa 1991–2017 (TEM)
Beveridge-käyrän siirtymät Suomessa 1991-2017 50 000
2012-2017
2006-2011
1994-2005
1991-1993
45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000
5 000
0
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000 Työttömät
400 000
450 000
500 000
550 000
350 000
5 Räisänen (2016) raportoi vastaavan kuvan vuosilta 1973–2016 ja VM (2018) vuosilta 2008–2017 samoin tulkinnoin.
75
Avoimet työpaikat