Page 9 - Työpoliittinen aikakauskirja 1 2018

Pääkirjoitus Työpoliittinen aikakauskirja 1/2018
Ihmistyö ei häviä
teknologiamurrokseen,
mutta muuttuu
Heikki Räisänen1
Työelämä, työyhteiskunta ja nykyinen työlli- syysjärjestelmä tuntuvat olevan jatkuvassa murroksessa ja kriisissä. Jotkut tutkijat ja kes-
kustelijat ovat aika ajoin maalailleet likimain ihmistyön loppua milloin minkäkin teknolo- gisen innovaation käyttöönoton seurauksena. Erityisen intensiivisesti keskusteluun on viime vuosina noussut tekoäly ja robotiikka: toisaalta niiden luomien uusien mahdollisuuksien, palve- lujen ja tuotantotapojen vuoksi, toisaalta niiden ihmistyölle luoman muutos- ja uhkakuvan takia.
Teknologian työmarkkinavaikutuksista käyty keskustelu on saanut vauhtia viime vuosina eten- kin Carl Benedikt Freyn ja Michael A. Osbornen vuonna 2013 julkaisemasta artikkelista, jossa he varsin detaljoidulla 702 ammatin analyysillaan päätyvät siihen, että Yhdysvaltain työmarkki- noilla 47 prosenttia työllisyydestä on riskinlaista automaatiolle. Suomessa Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen julkaisivat seuraavana vuonna artikke- lin, jossa päädyttiin Suomen osalta kolmannek- sen tasoon vastaavassa osuudessa, siis nykyisestä työllisyydestä kolmannesta uhkaa suuri korvaus-
riski tietokoneohjatuilla laitteistoilla seuraavan 10–20 vuoden aikana. OECD on vuonna 2017 tar- kastellut automaation työpaikkariskiä aikuisten kansainvälisen osaamistutkimuksen PIAAC:n aineistoilla, jolloin on voitu tutkia yksittäisten töiden tehtäväsisältöjä, eikä ammatin keskimää- räisiä tehtäväsisältöjä. Näin arvioitu automaa- tion työpaikkariski on edellisiä lähestymistapoja alhaisempi. Suomessa ja Virossa huomattava työpaikkojen häviämisriski on OECD -maiden alhaisin (6 %) ja myös kohtuullinen riski koh- distuu Etelä-Korean jälkeen meille ja etelänaa- puriimme vähiten (ainakin kohtuullinen riski 27 %). Suuri muutos kuitenkin on tapahtumassa ammattien sisällä, niiden tehtäväsisällöt muut- tuvat, jotkut osat tietyn ammatin ihmistyöstä häviävät, uudelleenorganisoidaan ja varmasti myös uusia tehtäviä tulee entisten tilalle.
Lisäksi kannattaa huomata, että Suomessa 25–34-vuotiaat ovat kaikista tutkituista maista parhaiten varautuneet digitalisaatioon ja suo- malaiset työikäiset kokonaisuutena ovat myös maailman kärjessä yhdessä ruotsalaisten,
1 Heikki Räisänen, VTT, työvoimapolitiikan dosentti, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö 9