Page 11 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018
P. 11
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja toistuva osallistuminen
Simo Aho 1
Johdanto
Tämä artikkeli, samoin kuin Juha Tuomalan tässä aikakauskirjassa samanaikaisesti julkais- tava työvoimapalvelujen vaikuttavuutta osallis- tujien työllistymiseen koskeva artikkeli, perustu- vat Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan sel- vitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 ohjel- massa rahoitettuun tutkimushankkeeseen, jonka hiljattain julkaistun loppuraportin otsikkona on ”Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen” (Aho ym. 2018; ks. myös Aho & Tuomala 2018).
Esittelen seuraavassa niitä hankkeen tulok- sia, jotka koskevat työvoimapalveluiden kohdis- tumista erilaisiin kohderyhmiin. Asiakasryhmiä vertaileva tutkimusasetelma on realistinen sikäli, että työvoimapolitiikan toimeenpanijoilla on aina lähtökohtana yhtäältä asiakas(ryhmä) ja
toisaalta palveluvalikoima, josta valitaan mitä tarjotaan asiakkaalle tai mihin hänet ehkä jopa osoitetaan. Asiakkaiden palvelutarvetta on mää- ritelty työhallinnossa jo pitkään ja se on lähtö- kohtana myös vuoden 2013 työvoimapalvelu- jen uudistuksessa, jossa palvelut organisoitiin kolmeksi palvelulinjaksi. Suomessa on tutkittu erilaisten kohderyhmien, mm. nuorten, pitkäai- kaistyöttömien ja maahanmuuttajien osallistu- mista aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpitei- siin (esim. Aho ja Mäkiaho 2017; Aho ja Mäkiaho 2012; Pitkänen ym. 2007), mutta toimenpiteiden kohdistumista sinänsä ei ole juurikaan tutkittu, eikä vaikuttavuutta ole myöskään pyritty arvioi- maan systemaattisesti kohderyhmittäin.
Palvelujen kohdistamisen kannalta kiinnos- tavia asiakkaiden ryhmittelymahdollisuuksia on monia, eikä mitään yleispätevää työvoimapalve-
1 Simo Aho, YTL, erikoistutkija, Tampereen yliopisto
11
