Page 16 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
minen puolestaan edellyttää paitsi resursseja myös työnantajaa, joka paikkaa tarjoaa ja viime kädessä valitsee osallistujat.
Useimmiten toimenpiteisiin osallistutaan joko siksi, että on itse johonkin palveluun pyritty tai siksi, että tarjottaessa on suostuttu osallistu- maan. Yli vuosikymmen sitten toteutetun edus- tavan kyselyn mukaan lähes puolet toimenpitei- siin osallistuneista oli niihin itse pyrkinyt ja vain kuusi prosenttia osallistui vastentahtoisesti (vrt. Aho ym. 2005, 98-102). Tiedossamme ei ole, että osallistumisen syytä tai motivaatiota olisi viime vuosina selvitetty edustavilla aineistoilla.
Vuonna 2006 pitkään työmarkkinatukea saaneille asetettiin velvoite osallistua sopi- vaksi harkittuun toimenpiteeseen sanktion uhalla. Tälle kohderyhmälle ( ja periaatteessa muillekin) annetaan sanktioita tarjotusta sopi- vaksi katsotusta toimenpiteestä kieltäytymisen perusteella yli 10 000:lle henkilölle vuosittain (Työnvälitystilasto TLV1). Vuoden 2006 uudis- tuksessa oli kyse työttömyysturvan vastikkeel- lisuuden toteuttamisesta, eikä sillä arviointi- tutkimuksen mukaan ollut merkitsevää vaiku- tusta työllistymiseen (Hämäläinen ym. 2009). Tietääksemme ei ole selvitetty kuinka usein osal- listumiseen liittyy sanktion uhka eikä osallistu- mista aktivointiin sanktion uhalla voida rekis- teriaineistossa erottaa vapaaehtoisesta osallis- tumisesta. Tällainen tieto olisi tähdellinen kun arvioidaan sanktioilla vahvistetun aktivoinnin vaikuttavuutta.
Toistuvassa osallistumisessa palveluihin ja toimenpiteisiin on ilmeisesti monesti kysymys polutuksesta eli siitä, että yhtä toimenpidettä seuraa suhteellisen pian toinen, koska se näh- dään seuraavana askeleena, jonka tavoitteena on parantaa työllistyvyyttä avoimille työmark- kinoille. Monilla työttömillä kynnys avoimille työmarkkinoille pääsyyn on korkea, ja sen ylittä- miseksi voidaan tarvita useita toisiaan täydentä- viä toimenpiteitä. Työhallinnossa on tässä yhtey- dessä jo pitkään puhuttu ”välityömarkkinoista” työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välisenä siirtymävaiheena. Ohjaavan koulutuk-
sen tai valmennuksen tai kokeilujen tavoitteena nähdään usein lisäpalvelujen tarpeen täsmen- täminen välittömän työllistymisen asemesta. Koulutusta voi suunnitelmallisesti seurata har- joittelu tai palkkatukityö.
Silloin kun toistuvassa osallistumisessa ei ole kysymys polutuksesta, voidaan ajatella että kyse on uudesta alusta ( jota termiä työhallinnossa on ainakin takavuosina käytetty kun on viitattu pitkään tai toistuvasti työttömänä olleille tar- jottuihin palveluihin). Edellisen osallistumisen jälkeen työtön on edelleen tai uudelleen työttö- mänä, ja uusi osallistuminen tapahtuu sen hetki- sen tilanteen ja palvelutarpeen pohjalta.
Rekisteriaineistostamme ei valitettavasti voida selvittää, onko seuraava toimenpide ollut suunnitelmissa jo edellistä aloitettaessa, vai onko sen relevanssi havaittu vasta ensimmäisen toimenpiteen aikana tai päätyttyä. Emme tiedä onko seuraava toimenpide edellistä täydentävä askel aloitetulla polulla vai aiemmasta osallistu- misesta täysin riippumaton askel uudelle polulle.
On todennäköistä, että mikäli uusi toimen- pide alkaa pian edellisen päätyttyä, kyseessä on polutus. Monesti uusi toimenpide alkaa hyvinkin pian edellisen päätyttyä. Vuonna 2010 alkanee- seen toimenpiteeseen osallistuneista noin vii- dennes osallistui uuteen toimenpiteeseen parin kuukauden kuluessa ja runsas kolmannes puolen vuoden kuluessa. Melko pitkän väliajankin jäl- keen alkava uusi toimenpide voi olla osa polkua, jos esimerkiksi sopivan koulutus- tai tukityöpai- kan alkamista joudutaan odottamaan.
Asiaa mutkistaa se, että vaikka toimenpitei- den tulee ainakin periaatteessa parantaa työl- listyvyyttä, monesti niiden toteuttamiselle on muitakin tavoitteita, esimerkiksi sosiaaliturvan vastikkeellisuuden totuttaminen tai syrjäytymi- sen ehkäisy, joihin pyrkiminen voi olla tärkeäm- pää kuin työllistyvyyden edistäminen (vrt. Aho 2008). Tällöin on harhaanjohtavaa puhua polu- tuksesta tai uudesta alusta.
Olemme muodostaneet toimenpiteiden toistumisen tarkastelun välineeksi seuraavan karkean typologian (laatikko), joka perustuu
16