Page 54 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
7. Nykyinen yrittäjyyteen liittyvä palkkiomalli ei toimi
Ainoastaan muutama toimija on profiloitunut tarjoamaan yrittäjyyttä vaihtoehtona osana pal- veluaan. Tätä selittää pääasiassa kaksi asiaa: pal- velun lyhyt kesto sekä se, että yrittäjyydestä saa- tava tulospalkkio ei vastaa siihen tarttumiseen sisältyvää riskiä. Palvelun lyhyt kesto tarkoittaa sitä, että käytännössä liiketoimintaidean tulisi olla hyvin pitkällä, jotta palvelun aikana yri- tys ehdittäisiin perustaa. Toiseksi yrittäjyyden edistäminen ei aina ole yhden yrityksen perus- tamista (uusi Y-tunnus tai liiketoiminnan osto) vaan myös osakkaaksi menemistä ja sitä kautta päätoiminen yrittäjyys. Tämän tyyppinen ajat- telu puuttuu tulospalkkioista kokonaan. Toiseksi yrittäjyyttä ei käytännössä arvosteta työllistä- mistuloksen kannalta samalle tasolle Hämeen pilottia lukuun ottamatta, mikä saattaa heijastua palveluntuottajien toimintaan.
3.3. Pilottien tuloksista seuranta- ja URA-tietojen valossa
Pilotteja ohjeistettiin toimittamaan määrällisiä seurantatietoja aloittaneista ja palvelun päät- täneistä asiakkaista sekä sijoittumisesta palve- lun jälkeen. Pilottien seurannasta saatavat mää- rälliset sijoittumistiedot ovat tarkempia kuin URA-järjestelmästä saadut tiedot. Seurannan kautta on saatu mm. työsuhteen kestosta tark- koja lukuja, joita ei ole voitu muodostaa URA- järjestelmästä saadun tiedon perusteella johtuen siitä, ettei järjestelmään ole kirjattu aikaa, jolloin asiakas on aloittanut palvelussa.
Tiedot sijoittumisesta perustuvat työnhakijan viimeiseen merkintään URA-tietojärjestelmässä. Aineisto on poimittu tietojärjestelmästä pilo- tin alkamisesta seurantahetkeen 22.8.2017 saakka. Pilotit toimivat vielä vuoden 2017 lop- puun saakka. Esimerkiksi määräaikaisessa työ- suhteessa ollut pilottiin osallistunut on voinut noin vuoden seurantakauden aikana jo ilmoit- tautua uudelleen työttömäksi työnhakijaksi. Osa asiakkaista on myös vielä palvelun piirissä,
jolloin tuloksia voidaan olettaa syntyvän vasta myöhemmin, ja osa on myös voinut työllistyä pilotista riippumatta. URA-aineiston puuttei- den johdosta myöskään teoriaa pilotin vaikutuk- sesta henkilön työllistymisen nopeuttamiseen ei voida testata. URA-aineistossa on muitakin epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät erityisesti sijoittumistietokoodiston käyttöön. Pilotteihin osallistuneiden työllistymistietojen kirjaami- sessa URA:an on havaittu viiveitä. Tästä johtuen osa todellisuudessa työllistyneistä saattaa vielä näkyä tilastoissa jonkin muun koodin alla.
URA-aineiston hyödyntämistä rinnan pilot- tien seurantatietojen kanssa puoltaa se, että määrällisessä analyysissä on voitu tarkastella tarkemmin henkilöiden taustatietoja: Aineisto sisältää kunkin pilotin osallistuneiden perus- tietoja ( joista tarkastelussa erityisesti ikä, suku- puoli ja koulutus) ja tiedot työnhakutapahtu- mista, joiden perusteella voidaan määritellä nykyinen työmarkkina-asema.
URA-aineistossa poiminta on tehty pilotin seurantakoodilla, jonka avulla pilottiin osallis- tuneet työnhakijat voidaan tunnistaa järjestel- mästä. Lisäksi Uudenmaan digi- IT- ja markki- nointialan ja matkailu- ja ravintola-alan pilo- teille sekä Pirkanmaan pilotille on muodostettu vertailuryhmä niistä henkilöistä, jotka on kut- suttu pilottiin mutta jotka ovat kieltäytyneet siitä. Vertailuasetelmaa ei voi pitää kuin suun- taa antavana, koska osallistumatta jättämisen syyt voivat olla erilaisia. Osa ”massapostilla” kutsutuista ei ole edes tiedostanut saaneensa kutsua. Varsin suuri osa kutsutuista taas uskoi työllistyvänsä ilman palvelua, tai oli jo työllis- tynyt. Osa on esimerkiksi kaivannut osaamisen päivittämistä.
3.4. Pilottien tuloksista laadullisesti
Pilottien muodostamassa kokonaisuudessa toimii hyvin erilaisia palveluntuottajia. Työnvälityksen tulosperusteisten ostopalvelu- pilottien osalta useammassa (Häme, Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi) on ollut useita eri
54