Page 53 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
Meneillään olevissa pilottien kokonaisuudessa on erilaisia ”raportointi- tai suoritemaksuja”. Eräissä piloteista suoritemaksun suuruus on käytännön työn toimivuuden ja tekemisen kan- nalta liian suuri, ja ne saattavat sisältää erikoisia määrittelyjä (esimerkiksi Keski-Suomessa teh- dään viiden tunnin osaamiskartoituksia).
Toisissa piloteissa (esim. Pirkanmaalla) aja- tellaan, että suoritemaksu perustuu ensi sijassa siihen, että palveluntuottaja joutuu tuottamaan tietoa TE-toimistolle. Tämä tarkoittaa loppu- raporttia tai esimerkiksi tiettyä palautetietoa asiakkaan tilasta ja suosituksia jatkopoluista (vaikka esim. Arvi-järjestelmää hyödyntäen). Palveluntuottajien toteuttamien raportointien taso on ollut kuitenkin vaihteleva. Tästä seuraa se, että TE-toimisto alkaa ajatella, että ”varmis- tetaan nyt, että saadaan tarvittava ja hyvä tieto järjestelmäämme”. Seuraavissa kilpailutuksissa tämä näkyy jälleen palvelun tarkempana mää- rittämisenä.
Jos tilannetta verrataan muihin keskeisiin maihin (Oosi 2014 & 2016), niissä suoritemak- sujen ensisijainen tarkoitus on kattaa palvelun alkuvaiheen perustamisesta aiheutuvia kuluja ja palvelun alkuvaiheen investointia. Tällöin ne voi- vat olla alussa kohtuullisen suuriakin ja poistua pidempien sopimuskausien aikana.
4. Suoritemaksuja tulisi ajatella erikseen mark- kinan luomisen välineenä ja erikseen tiedo- nantovelvoitemaksuina – nämä kaksi mak- sukategoriaa tulisi pitää erillään.
Pilottien arvioinnin haastatteluissa nousee esiin se, että suoritemaksuja tulisi olla varsinkin eri- laisten pilottien toiminnan alkuvaiheessa. Myös kansainväliset kokemukset puoltavat tätä näkö- kulmaa. Samanaikaisesti järjestäjä on toivonut pilottien palvelujen kautta saavansa informaa- tioita. Arvioinnissa esitettyjen näkemysten perusteella jatkossa tulisi kuitenkin pitää nämä kaksi kategoriaa ajatuksellisesti erillään, jotta kokonaispalkkiomallit pysyisivät toimivina: 1) Maksetaan palvelun ”käynnistysmaksua” ja 2)
maksetaan tiettyä raportointi- tai muuta tiedo- nantovelvoitteeseen liittyvää maksua.
5. Piloteissa palveluja ei järjestäjän toimesta edelleenkään ajatella ”mustana laatikkona” muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
Useimmissa piloteissa perusajatuksena on ollut ”musta laatikko” eli se, että palvelussa maksetaan tuloksista, ei suoraan palveluista. Tämä ei kuitenkaan pidä juurikaan paikkaansa Uudenmaan ja Pohjois-Savon pilotteja lukuun ottamatta. Syyt tähän ovat seuraavat:
– Palvelun sisältöjä on määritelty tuntikestoja käyttäen. (Keski-Suomi)
– Palvelua markkinoidaan ”valmennuksena” ja järjestäjä seuraa ja on kiinnostunut siitä, miten palveluntuottajan markkinointi (tarjous tai esittely tilaisuudessa) vastaa kuvattuun ja annettuun palveluun (Pirkanmaa, Keski- Suomi). Tästä seuraa se, että odotetaan tiettyä palvelua palveluntarjoajalta.
Uudenmaan piloteissa palveluntuottajat ovat olleet rohkeampia toteuttamaan erilaisia ratkai- suja, ja TE-toimisto on myös rohkaissut tähän, kun asenne esimerkiksi Pirkanmaan pilotissa on käänteinen.
6. Piloteissa sekoitetaan yhtä aikaa asiakkaan valinnanvapaus ja kilpailu, mikä vaikuttaa kokonaisresursointiin ja palkkiomallin toi- mivuuteen
Pilotit ovat olleet palvelutarjoajien näkökul- masta suhteellisen pienimuotoisia. Muutamissa piloteissa on useita palvelutarjoajia. Käytännössä näissä piloteissa on yhtä aikaa sekoitettu ”kilpai- lun” ja ”asiakkaan valinnanmahdollisuuksien” käsitteet. Tästä seuraa se, että asiakasvolyymit jäävät eräissä piloteista varsin pieniksi. Tämän tyyppinen lähestymistapa ei rohkaise toimijoita investoimaan palvelujen kehittämiseen.
53