Page 55 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
palveluntuottajia, joista asiakas on usein voi- nut valita palvelunsa. Useissa muissa piloteissa palveluntuottajia on tarjouskilpailun jälkeen valittu vain yksi.
Työ- ja elinkeinohallinnon tietojärjestelmissä eri pilottien asiakkaat eivät kirjaudu eri palve- luntuottajille, mutta pilottien omista seuranta- tiedoista voidaan tunnistaa eri palveluntuotta- jien saavuttamia tuloksia joiltain osin. Näistä rajoituksista johtuen tarkastelu perustuu laa- dulliseen aineistoon.
Muutamissa piloteista on lähtökohtaisesti ollut ajatuksena, että palveluiden sisältöön tai siihen millaista palvelua palvelutarjoajat tarjo- avat, ei varsinaisesti kiinnitetä huomiota muuten kuin eräiden pilottien tarjousvertailussa laatute- kijöinä. Palveluntuottajilla on siis periaatteessa ollut useissa piloteissa vapaat kädet toteuttaa palvelua parhaaksi katsomallaan tavalla.
Kaikille tulosperusteisille työnvälityksen ostopalvelupiloteille on ollut yhteistä se, että pilotti- tai palveluretoriikasta on siirrytty kuvaa- maan palvelua asiakkaille ja palveluntuottajille ”valmennuksena”. Tällöin palvelu näyttäytyy valmennuksena, eikä alkuperäisenä laajempana työnvälityksen pilottina. Se ei siis ohjaa palve- luntuottajia toimimaan tulosperusteisesti tai kehittämään uusia toimintamalleja osana pal- velua eli hankintojen ”mustan laatikon periaate” ei aina ole toteutunut käytännössä.
Haastattelujen perusteella eri piloteissa ole- vat palveluntarjoajat toimivatkin hyvin erilai- silla orientaatioilla. Tämän vuoksi yleistäminen palveluntuottajien toiminnasta eri piloteissa ei tee oikeutta palveluntuottajien toiminnalle. Innovatiiviset ja omaa toimintaansa aktiivisesti kehittävät palveluntuottajat erottuvat haastatte- luissa: he kertovat panostavansa palvelun kehit- tämiseen ja toteutuskonseptiin sekä kuvailevat tätä kehitysprosessia. Näillä toimijoilla on myös usein hieman paremmat tulokset tai asiakastyy- tyväisyys ainakin seurantatietojen valossa.
4. Yhteenveto ja johtopäätökset
4.1. Yhteenvetoa piloteista
Pilottien tavoitteena on ollut testata yksityisten palvelujen hyödyntämistä erilaisissa kohderyh- missä ja työnvälityksen palveluissa sekä kehittää uusia työnhaun muotoja ja uuden tyyppisiä yri- tyspalveluita.
Pilottien asiakasmäärä on kokonaisuudessaan sen verran pieni, että merkittävien johtopäätös- ten esittämiseen on suhtauduttava varauksella. Piloteista voidaan kuitenkin palvelututkimuk- sen kautta oppia vastaavan tyyppisten julkisen ja yksityisen (tai järjestäjä-tuottaja) mallien kehit-
tämiseen liittyen.
Työnvälityksen tulosperusteisten pilottien
palveluita on hankittu pääasiassa asiakkaan valinnanvapausperiaatetta hyödyntäen. Tämä tarkoittaa sitä, että useassa piloteista asiakkaat ovat voineet valita itse useamman palveluntuot- tajan2 välillä tai ovat voineet jättäytyä palvelun ulkopuolelle. Palvelujen tuloksellisuutta on seurattu välittömästi palvelujen kautta työllis- tymisen näkökulmasta. Parhaimmillaan onnis- tuneissa piloteissa joka toinen palveluun osal- listuneista työllistyi heti palvelun päätyttyä, toi- saalta heikommissa työllistymistä ei juurikaan tapahtunut. Tuloksellisuus palveluntuottajien välillä vaihtelee jonkin verran, mutta ei kovin merkittävästi.
Parhaiten työnvälitykseen liittyneet tulos- perusteiset pilotit ovat onnistuneet osaami- sintensiivisillä digi-, ICT-, markkinointi- tai muilla asiantuntija-aloilla sekä Keski-Suomen rakennusalan pilotissa. Tuloksiltaan heikoim- min ovat menestyneet rakennusalaan sekä pal- velu- ja ravitsemusalaan liittyvät pilotit, joiden keskeiset haasteet ovat liittyneet hinnoittelu- tai suunnitteluvirheisiin tai asiakkaiden vähäiseen kiinnostukseen palveluita kohtaan:
• Hinnoittelu- ja suunnitteluvirheellä tarkoitetaan sitä, että hinnan painoarvo
2 Palveluntuottajalla tarkoitetaan tässä piloteissa toteutettujen kilpailutusten kautta palvelujen toteuttajiksi valittuja organisaatioita
1
55