Page 57 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Artikkeleita
on ollut liian suuri, mikä on ohjannut palveluntuottajan tarjoamaan palveluita liian alhaisella hinnalla, jolloin toiminnan toteutus on jäänyt liian kapeaksi eikä vastaa asiakkaiden tarpeita.
• Asiakkaiden kiinnostus palvelua kohtaan erityisesti rakennus- ja palvelualan piloteissa on ollut vähäistä, ja palvelun infotilaisuuksista palveluun lähteneiden asiakkaiden määrä on ollut seurantatietojen perusteella vähäinen. Noin kaksi kolmesta arvioinnin kyselyyn vastanneesta palveluun osallistumattomasta asiakkaasta koki, että ei tarvitse työn hakemisen tueksi mitään palvelua. Käytännössä asiakkaisiin liittyvää tutkimusta tulisi kuitenkin lisätä, sillä nykyisillä seurantavälineillä palvelujärjestelmän ja TE-palveluiden tietämys asiakkaiden tilanteesta on suhteellisen vähäistä.
Yksittäisen pilotin tuloksellisuutta laadullisesti selittävät erityisesti seuraavat tekijät:
• palveluntuottajien kyky räätälöidä pilotin
toteutusmalli TE-toimiston kohderyhmälle
• uudet innovatiiviset toteutustavat (erityisesti
vertaistoimintojen hyödyntäminen) ja
• valmennuksellisen toiminnan yhdistäminen
työnantajien rekrytointitarpeisiin. Asiakkaiden ja palveluntuottajien oman arvion pohjalta asiakkaiden omalla aktiivisuudella ja motivaatiolla on myös suuri merkitys prosessin aikana. Heikkoa tuloksellisuutta selittävät hin- noitteluvirheet ja siitä aiheutuvat yksittäisten palveluntuottajien toimintatavat.
Kokonaisuutena tarkastellen asiakasohjaus on pilottien onnistumisen kannalta kriittinen tekijä. Siellä missä asiakasohjaus on toteutettu systemaattisesti, asiakasvolyymi on ollut heti pilotin toteutuksen alusta lähtien riittävää. Tällöin pilotin toteutus on koettu eri toimijoi- den näkökulmasta onnistuneempana. Toisaalta siellä, missä on jouduttu turvautumaan massa- markkinointiin sähköpostilla, asiakkaat eivät aina ole ymmärtäneet mahdollisuuttaan osal- listua palveluun. Systemaattinen asiakasohjaus tarkoittaa selkeää asiakasohjausprosessia, kes-
kitettyjä vastuita sekä riittävää henkilöstöresur- sointia asiakasohjaukseen. Tämä on tunnistettu myös aiemmassa tutkimuksessa kriittiseksi pis- teeksi (Struyven 2015).
Yritystoiminnan aloittaminen on ollut yksi pilotteihin sisältyneistä vaihtoehdoista. Yritystoiminnan aloittaneiden osuus pilotteihin osallistuneista on kuitenkin suhteellisen vähäi- nen, alle 20. Käytännössä pilottien toteutusaika ei aina ole riittänyt yritystoiminnan aloittami- seen, ja vain muutamat palveluntuottajat ovat onnistuneet luomaan yrityksiä. Nämä palvelun- tuottajat erottuvat toimintakonseptillaan sel- keästi muista toimijoista siten, että yritystoimin- nan käynnistäminen on keskeinen osa niiden toimintaa. Yritystoiminnan käynnistämisessä ei ole huomioitu muuta yrittäjyyttä kuin oman yri- tyksen tai toiminimen perustaminen. Jatkossa esimerkiksi osakkuus muissa yhtiöissä voisi olla yksi huomioitavista asioista. Yritystoiminnan aloittamisesta maksettu tulospalkkio on ollut usein pienempi kuin työsuhteesta.
Pilottikokonaisuuteen sisältyi pienimuotoi- sia yrityspalveluiden kehittämiseen sekä uusien työnhaun muotoihin liittyneitä pilotteja, jotka kaikki eivät onnistuneet odotetusti. Palvelut eivät kiinnostaneet asiakkaita, tai pilotin toteut- tamiseksi tarvittavaa todellista tietopohjaa ei ollut. Yrityspalvelupiloteista tuloksellisimpia ovat olleet selkeään tarpeeseen ja tavoitteen- asetteluun liittyneet pilotit, joissa yhteistyössä toteutetut toiminnot eivät kilpaile yrityspalvelu- verkoston kumppaniorganisaatioiden olemassa olevien palveluiden kanssa.
4.2. Analyysi kasvupalvelu-uudistusta vasten
Arvioinnin toteutushetkellä työ- ja elinkein- oministeriö on valmistellut kasvupalvelu-uudis- tusta. Arvioinnin kohteena olleessa pilottikoko- naisuudessa kokeiltiin palvelujen kohdistamista yksityisten palveluntuottajien näkökulmasta hyvin eri tyyppisille ja tarkkaankin rajatuille kohderyhmille.
Pilotit on valittu työ- ja elinkeinoministe-
57