Page 64 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
esimiehet suhtautuivat kautta linjan myöntei- semmin määräaikaishaastattelujen lisäämiseen kuin asiantuntijat. Väitteen ”määräaikaishaas- tattelut edistävät asiakkaiden työllistymistä” kanssa oli samaa tai hieman samaa mieltä 100 prosenttia esimiehistä ja 71 prosenttia asiantun- tijoista. Lisäksi väitteen ”määräaikaishaastatte- lut parantavat työnvälityksen laatua” osalta vas- taavat lukemat olivat esimiehillä 77 prosenttia ja asiantuntijoilla 50 prosenttia. Esimiehistä 93 prosenttia ja asiantuntijoista 41 prosenttia oli väitteen ”määräaikaishaastattelut ovat toimiva tapa organisoida asiantuntijan työtä” kanssa samaa tai hieman samaa mieltä. Sen sijaan väit- teen kanssa eri mieltä olevia oli asiantuntijoi- den keskuudessa 46 prosenttia, esimiehistä sen sijaan ei yhtään. Väitteen ”kolmen kuukauden välein tehtävät määräaikaishaastattelut tehos- tavat työtapoja” kanssa vastaavasti esimiehistä oli samaa tai hieman samaa mieltä 87 prosenttia, asiantuntijoista vain 27 prosenttia. Saman väit- teen kanssa eri mieltä olevia esimiehiä oli vain 3 prosenttia ja asiantuntijoista 41 prosenttia.
Kriittisestä suhtautumisesta huolimatta asiantuntijat kokivat määräaikaishaastattelu- jen lisäämisen johtaneen useisiin positiivisiin muutoksiin työtavoissa. He olivat esimerkiksi kokeneet pystyvänsä auttamaan asiakkaitaan aiempaa tehokkaammin ja heillä oli nyt aikai- sempaa parempi kokonaisymmärrys asiakaskun- nastaan. Kaikki nämä tekijät mahdollistivat joko suoraan tai välillisesti paremman työnvälityk- sen. Palvelun laadun katsottiin nousevan eri- tyisesti siinä vaiheessa, kun asiakkaaseen ollaan oltu yhteydessä useamman kerran. Vuoden 2017 aikana suuri osa asiantuntijoiden työstä oli käy- tetty haastatteluprosessin käynnistämiseen, uusien toimintatapojen omaksumiseen ja tavoi- tetasojen määrittelyyn. Jatkon kannalta monet asiantuntijoista nostivat esille laatunäkökulman eli sen, että määrien tavoittelun sijaan huomiota tulisi kiinnittää enemmän haastatteluiden sisäl- töihin. Asiantuntijoiden kokemuksen pohjalta voidaan ajatella, että määräaikaishaastattelu- jen tosiasiallinen vaikutus tulee esille pitkällä
aikavälillä, kun asiakkaaseen ollaan yhteydessä kolmen kuukauden välein monta kertaa. Tällöin päästään perehtymään syvällisemmin asiakkaan tilanteeseen ja vaihtoehtoihin ja voidaan etsiä erilaisia ratkaisuja työttömyyteen, mikäli asia- kas ei ole itse työllistynyt tai hakeutunut palve- luiden piiriin.
Määräaikaishaastattelujen kokonaisarvion osalta esimiehillä oli myös asiantuntijoita posi- tiivisempi näkökulma. Asiantuntijoista noin 40 prosenttia kaikilta palvelulinjoilta valitsi vaih- toehdoksi ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”. Vastaavasti saman suuruinen joukko oli valinnut arvosanan ”tyydyttävä”. Esimiehistä sen sijaan vaihtoehdot ”erittäin hyvä” ja ”hyvä” keräsivät kannatusta erityisesti osaamisen kehittämispalvelut -linjalla (80 %) ja tuetun työllistymisen palvelut –linjalla (89 %). Sen sijaan työnvälitys- ja yrityspalvelui- den esimiehistä nämä vaihtoehdot valitsi 45 pro- senttia vastaajista ja arvosanan ”tyydyttävä” 55 prosenttia vastaajista. ”
Tutkimuksessa selvitettiin myös asiantunti- jalle kertyneen työkokemuksen määrän yhteyttä arvioon yleisarvosanasta. Vähän työkokemusta omaavat asiantuntijat arvioivat käytännön myönteisemmin kuin paljon kokemusta omaavat asiantuntijat. Alle kuusi kuukautta työskennel- leistä liki 80 prosenttia antoi määräaikaishaas- tattelujen kokonaisarvioksi ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”, kun taas ryhmässä yli 6-10 vuotta työs- kennelleet vain noin 20 prosenttia antoi vastaa- van arvion.
Tutkimuksesta nousi esille myös se, että mää- räaikaishaastatteluja toteutetaan eri tavoin. Osa asiantuntijoista tekee määräaikaishaastatteluja päivittäin, osa sen sijaan vaan tietyissä työvuo- roissa. Haastattelujen kestoissa on myös eroa, kuten myös määrissä per työviikko. Yleisin määrä oli 11-20 määräaikaishaastattelua per viikko, siten että kesto oli tyypillisesti 16-30 minuuttia. Pitkäkestoisimmat määräaikaishaas- tattelut olivat tuetun työllistymisen ja monialai- sen yhteispalvelujen linjalla, lyhimmät työnvä- litys- ja yrityspalvelut linjalla.
Asiantuntijoiden näkökulmasta keskeisim-
64