Page 66 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
vastanneista oli suhtautunut tietoon haastatte- luvälin tiivistämisestä ja tiukemmasta velvoit- tavuudesta täysin neutraalisti ja uusista työn- hakijoista jopa 35 prosentilla suhtautuminen oli ollut positiivinen. Pitkäaikaistyöttömillä oli kuitenkin jälleen selkeästi varautuneempi kanta. He olivat myös kokeneet haastattelut luonteeltaan negatiivisempina kuin uudet työn- hakijat. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että työttömän ennakkoasenne näytti ohjaavan hyvin pitkälti hänen haastatteluita koskevan mielipiteensä kehitystä työnhaun jatkuessa. Positiivinen kokemus vahvistui niillä, joilla se oli jo alkujaan positiivinen. Sama päti myös toi- seen suuntaan jo alkujaan negatiivisesti haas- tatteluihin suhtautuneiden työttömien osalta.
Vaikka haastattelujen toteutus ja luonne ovat- kin työnhakijan kannalta merkittäviä teemoja, on alueellisten työmarkkinoiden ja työnhakijan kannalta kuitenkin olennaisinta se, onko niistä ollut työnhaulle jotakin konkreettista hyötyä. Hyöty voi tulla esiin esimerkiksi joko suorina työllistymisinä, tehokkaampana palveluohjauk- sena, mutta myös työnhakijan subjektiivisena kokemuksena esimerkiksi työllistymisuskon vahvistumisesta. Kyselyssä näytti kuitenkin siltä, että suurin osa (47 %) vastaajista ei ollut koke- nut haastatteluiden vaikuttaneen heidän työn- hakuunsa juuri millään tavoin. Myös tässä kysy- myksessä pitkäaikaistyöttömien kannat olivat uusia työnhakijoita kriittisempiä. Huomioitavaa on kuitenkin, että uusista työnhakijoista 34 pro- senttia ja myös pitkäaikaistyöttömistä 24 pro- senttia oli saanut ainakin jonkin verran positii- vista vaikutusta työnhaulleen. Lopuille vaiku- tukset olivat olleet negatiivisia tai niitä ei osattu määritellä. Avoimien vastausten pohjalta haas- tatteluiden suurin ongelma näyttää olleen se, että ne eivät olleet vastanneet sisällöiltään työn- hakijoiden todelliseen palvelutarpeeseen, eli niitä oli toteutettu hyvin määrämuotoisesti. Yksi syy tähän varmasti on ollut asiantuntijoidenkin kyselyssään mainitsema kiire. Haastatteluiden aikana tehtävään suunnitelmaan asiakaskyse- lyn vastaajat suhtautuivat selvästi positiivisem-
min, kuin itse haastatteluun. Noin 41 prosent- tia piti suunnitelman tekoa joko jonkin verran tai erittäin hyödyllisenä, uusilla työnhakijoilla tämä osuus oli lähes puolet. Suunnitelman ker- rottiin parhaassa tapauksessa selkeyttäneen työnhakua. Ilman konkreettisista jatkotoimen- piteistä sopimista, jäi sen merkitys kuitenkin vähäiseksi. Kokonaisuudessaan määräaikais- haastattelukäytäntö sai vastaajilta arvosanaksi 3,2 (1-5) eli tyydyttävän ja hyvän rajamaastossa. Mielenkiintoinen havainto oli, että pitkäaikais- työttömillä voitiin havaita erittäin lievä korrelaa- tio haastattelumäärän ja positiivisemman arvo- sanan välillä eli mitä useammin haastatteluja oli ryhmän vastaajille järjestetty, sitä positiivi- semmaksi arvosana nousi. Uusilla työnhakijoilla samanlaista korrelaatiota ei havaittu.
Lopuksi
Kuten Mika Tuomaala Työpoliittisen aikakaus- kirjan 1/2018 katsauksessaan esitti, on koko maan työllisyystilanne kohentunut vuoden 2017 aikana huomattavan paljon samaan aikaan kun haastattelumääriä ryhdyttiin TE-toimistoissa kasvattamaan (Tuomaala 2018). Positiivinen kehitys on näkynyt niin työttömien määrien laskussa, työttömyyden virtaamaprosenttien alentumisena kuin yhtäjaksoisten työttömyys- jaksojen kestoissa. Uudellamaalla erityisesti alle 25-vuotiaiden ja yli vuoden työttömänä olleiden työttömien määrät ovat vuoden 2017 aikana tippuneet jopa poikkeuksellisen paljon. On kuitenkin epäselvää, kuinka suora kausaali- yhteys juuri määräaikaishaastatteluiden lisää- misellä on ollut työllisyystilanteen kohentumi- seen. Esimerkiksi positiivinen talouskehitys on näkynyt Uudellamaalla samanaikaisesti avoi- mien työpaikkojen määrän kasvuna ja työn- antajien tulevaisuususkon vahvistumisena. Ainoastaan pitkäaikaistyöttömien määrän las- kussa ja työnhakujen päättymismäärissä voi- daan havaita selkeä yhteys määräaikaishaas- tatteluihin, mutta luonteeltaan tämä vaikutus ei välttämättä ole ollut sellainen kuin alkujaan oli toivottu. Määräaikaishaastattelujen tiivis-
66