Page 65 - Työpoliittinen aikakauskirja 2 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 2/2018
Katsauksia ja keskusteluja
pänä haasteena määräaikaishaastattelukäytän- nössä on ollut työn laadun säilyttäminen korkei- den tavoitteiden määrittäessä haastattelutah- tia. Tämä on johtanut kiireen ja paineen tunteen kasvuun, jotka olivat luonnollisesti heijastuneet myös työhyvinvointiin ja -motivaatioon. Osa asiantuntijoista nosti esille sen, että määräai- kaishaastatteluista hyötyvät eri asiakasryhmät eri tavoin, ja siten prosessin arvioinnissakin tulee huomioida, ettei haastattelujen vaikutus työllistymiseen ole kaikilla yhdenvertainen.
Esimiesten näkökulmasta haasteena on ollut uusiin työtapoihin opastaminen, töiden prio- risointi, haastattelujen oikea-aikaisuuden var- mistaminen, lisätyövoimaksi palkatun uuden henkilöstön perehdyttäminen sekä kuormite- tun henkilöstön motivointi. Vaikka vuoden 2017 aikana työttömien määrä laski ja Uudenmaan TE-toimiston asiantuntijoiden määrä nousi merkittävästi, asiantuntijoista iso osa rapor- toi näistä huolimatta työmäärän noususta. Työnvälitys- ja yrityspalvelut linjalla 49 prosent- tia, osaamisen kehittämispalveluiden linjalla 74 prosenttia ja tuetun työllistymisen ja monialai- sen yhteispalvelun linjalla 77 prosenttia asian- tuntijoista kertoi työmäärän kasvaneen vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016. Esimiehistä työ- määrän arvioivat kasvaneen 82 prosenttia työn- välitys- ja yrityspalveluiden esimiehistä, 60 pro- senttia osaamisen kehittämispalveluiden ja 67 prosenttia tuetun työllistymisen ja monialaisen yhteispalveluiden esimiehistä.
Työnhakijoiden kokemuksia määräaikaishaastatteluiden lisäämisestä
Työttömien määräaikaishaastatteluihin liittyviä kokemuksia haluttiin tutkimuksessa kartoittaa myös työnhakijoiden taholta. Kohderyhmiksi valittiin täysin uudet työttömät työnhakijat ja yli vuoden työttömänä olleet henkilöt. Sähköisesti toteutetuissa kyselyissä tiedusteltiin työnha- kijoiden kokemuksia haastatteluiden toteu- tuksesta, niiden sisällöistä ja hyödyllisyydestä. Kahden vastaajaryhmän näkemykset erosivat
lähes jokaisen kokonaisuuden osalta merkittä- västi toisistaan. Uudet työnhakijat suhteutui- vat haastatteluihin pääsääntöisen positiivisesti tai neutraalisti, kun taas pidempään työttömänä olleille ne näyttäytyivät huomattavasti negatiivi- semmassa valossa. Vastaajina kahdessa kyselyssä oli yhteensä vajaa 500 henkilöä.
Vastaajat kertoivat, että suurin osa (68 %) hei- dän haastatteluistaan oli toteutettu puhelimen välityksellä ja niiden kesto oli ollut verrattain lyhyt (n. 15 min). Varsinkin uudet työnhakijat kritisoivat tätä yhdistelmää. Tarvetta olisi ollut huomattavasti nykyistä pidemmille ja sisällöl- lisesti monipuolisemmille haastatteluille. Nyt tarkoituksena näytti heidän näkökulmastaan olleen lähinnä lyhyt työnhaun nykytilanteen tarkastus, vaikka mahdollisuudet esimerkiksi työntarjoamiselle ja palveluohjaukselle olisivat suuret. Etenkin uudet työnhakijat myös toivoi- vat, että edes yksi haastattelu olisi voitu toteut- taa TE-toimistossa kasvotusten, vaikka puhelin- palvelu olisikin muuten ollut vallitseva palvelu- muoto. Suurin osa (60 %) vastaajista koki, että haastatteluja oli ollut uudistuksen myötä sopi- vasti. Valtaosa vastaajista oli haastateltu kaksi kertaa vuoden aikana. Kun vastaajilta kysyttiin, millä aikavälillä haastattelut heidän mielestään olisi optimaalisinta toteuttaa, nousi esiin sel- keitä eroja. Enemmistö pitkäaikaistyöttömistä (39 %) toivoi paluuta vanhaan, eli haastatteluja kuuden kuukauden välein. Uusille työnhaki- joille taas kolmen kuukauden väli oli sopivin, osa jopa toivoi haastatteluja työnhaun alkuvai- heessa useamminkin.
Kun haastattelumääriä alettiin vuoden alussa kasvattamaan, täyttyi julkinen keskustelu työt- tömien tarpeettomaan kontrollointiin viittaa- vista kommenteista. Haastatteluiden historian kannalta tämä oli kummallista, koska sään- nölliset haastattelut ovat olleet olennainen ja lakisääteinen osa TE-toimistojen toimintaa jo 90-luvun lopulta ja osin jo sitäkin edeltävältä ajalta asti. Myös tutkimuksen pohjalta reaktio on selvästi kärjistetty tulkinta haastattelujen vastaanotosta. Enemmistö tutkimuskyselyyn
65