Page 10 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Pääkirjoitus
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Työpoliittisen Aikakauskirjan numerossa 3/2017 poliittisen historian ja työmarkkinasuh- teiden tutkija Tapio Bergholm SAK:sta analysoi Suomen työmarkkinasuhteiden jatkuvuuksia ja murroksia toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. Hän toteaa hinta- ja palkkasään- nöstelyn sitoneen valtiovallan pysyvästi mukaan palkka- ja työehtosopimuskiistoihin aina näi- hin aikoihin saakka. Laaja artikkeli käsittelee Suomen tulopolitiikan syntyä ja ”pitkiä jäähy- väisiä”.
Muut artikkelit ovat Tampereen yliopiston tutkijoiden ja tutkijaryhmien laatimia. Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Katri-Maria Järvinen, Laura Peutere, Liudmila Lipiäinen ja Tiina Saari käsit- televät organisaation taloudellista tilannetta, oikeudenmukaista kohtelua ja henkilöstöjohta- misen tuloksellisuutta työpaikoilla. He hyödyn- tävät työelämän sosiologisessa tutkimuksessa paljon käytettyjä Tilastokeskuksen työolotut- kimusaineistoja vuodesta 1997 lähtien. Samalla aihetta työstetään eri tieteenalojen tutkimus- kirjallisuuden avulla. Tuloksena on analyysi keskeisistä työelämän laadun tekijöistä ja nii- den vaikutuksista johtamisen tuloksellisuuteen taloudellisten suhdanteiden erilaisissa olosuh- teissa. Sen mukaan yrityksissä ja muissa työor- ganisaatioissa julki tuotu arvio heikkenevistä talousnäkymistä on yhteydessä huononevaan työtyytyväisyyteen, työhön sitoutumiseen ja työ- kykyyn. Pohdinnassa esitetään joukko kysymyk- siä ja kehittämisehdotuksia niin työpolitiikasta ja toimenpiteistä päättäville, kuin myös työor- ganisaatioiden johdolle.
Täysin eri tyyppistä otsikointia, aineistoa ja menetelmää edustaa Anu Järvensivun, Nina Talolan, Anne Konun, Juhani Linnan, Juho Hellan, Katariina Tiitisen, Jaakko Hakulisen ja Markku Turusen artikkeli sote-johtajan ihanne- työpäivästä. Näkökulmana on positiivinen työ- elämän tutkimus. Kirjoittajien mukaan työtä tekevien unelmat eivät ole aiemmin juuri nous- seet työelämän kehittämistä ja muutosodotuk- sia suuntaaviksi tekijöiksi. Työnteon puitteita, työajan rytmitystä, sosiaalisia suhteita ja työn
sisältöjä lähestytään digitaalisen pelillisen johta- misen arviointi- ja kehittämissovelluksen tuotta- man aineiston avulla. Koska käytetty tutkimus- menetelmä on verrattain uusi, sen rajoitteita tarkastellaan avoimesti. Samalla sen todetaan täydentävän tulevaisuusorientoitunutta työelä- män tutkimusta. Laajempana johtopäätöksenä on, että tulevaisuudessa työnteon tapojen muu- tos vaikuttaa esimerkiksi asumiseen, kaupunki- rakenteeseen, elämäntapaan ja liikenteeseen.
Kaksi seuraavaa artikkelia edustavat kriit- tisempää työelämän tutkimusta. Niistä Marjo Oinosen opinnäytteeseen perustuva artikkeli käsittelee julkisen sektorin sosiaali- ja terveys- alan yhden ammattiryhmän eli lastensuojelu- työtä tekevien työväkivaltakokemuksia. Niitä on tällä joukolla yleisesti asiakkaiden taholta. Artikkelissa tarkastellaan vainoksi edenneen työväkivallan vaikutuksia työntekijöiden arki- elämään ja heidän henkilökohtaisia selviyty- misstrategioitaan. Suosituksina ehdotetaan työväkivaltaa ennaltaehkäisevien toiminta- tapojen systemaattista kehittämistä ja reak- tiivista moniammatillista riskienarviointia. Tuija Koivunen on puolestaan tutkinut yksi- tyisen liikuntapalvelualan työntekijöiden, ryh- mäliikunnan ohjaajien ja joogaohjaajien uuden työn piirteitä ja työnteon ehtoja. ”Uudella työllä” viitataan toistaiseksi voimassa olevissa palkkatyösuhteissa tehtävästä, kokoaikaisesta päivätyöstä poikkeaviin työvoiman käyttöta- poihin ja työnteon muotoihin. Tällaiselle työlle on ominaista joustavuus niin työnteon ajan ja paikan kuin myös sisällön ja ansioidenkin suh- teen. Puhutaan työn haurastumisesta, jolloin ilmiö liittyy myös prekarisaatiokeskusteluun. Yksityisellä liikuntapalvelualalla ei ole työehto- sopimusta. Artikkelin kirjoittaja suositteleekin alan ohjaajina työskenteleville itsensä työllistä- jän asemaa, joka parantaisi työn autonomiaa ja takaisi paremmat ansiot.
Katsauksia julkaistaan tässä numerossa kolme. Suomen Yrittäjien Janne Makkulan mukaan satavuotias Suomi ansaitsee työllisyyttä vahvistavia rakenneuudistuksia. Hänen kirjoit-
10