Page 12 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Artikkeleita Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Suomen työmarkkinasuhteiden jatkuvuudet ja murrokset Tapio Bergholm 1
Kansainvälisestä näkökulmasta on poikkeuksel- lista Suomen valtiovallan vahva osallistuminen palkanmuodostukseen. Suomen hallitus oli keskei- nen toimija, kun palkkapäätös 19.6.1945 uudisti sekä palkkaperusteet että sopimusjärjestelmän. Hinta- ja palkkasäännöstely sitoi valtiovallan pysyvästi mukaan palkka- ja työehtosopimus- kiistoihin. Palkkasäännöstely syntyi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuorovaikutuksessa, joten kyse ei ollut sanelusta. Näin syntyi suomalai- nen tapa toimia, jossa työmarkkinakiistat olivat myös hallituksen ja poliittisten puolueiden asia- listoilla. Tässä suhteessa Kokoomuksen vuoden 2007 vaalikampanjan palkankorotuslupaus jul- kisen sektorin koulutetuille naisille ja pääminis- teri Juha Sipilän hallituksen pyrkimykset vuosina 2015-2016 kumpusivat suomalaisen toimintata- van perinteestä.
Tässä artikkelissa tarkastellaan edunvalvon- taprosessien jatkuvuutta ja muutosta Suomessa. Ydinkysymyksiä ovat: Miten palkkapoliittiset kiis-
tat ovat kytkeytyneet sosiaalipoliittisiin ratkaisui- hin? Miten maataloustuottajat, työnantajajär- jestöt, ammatilliset keskusjärjestöt ja valtiovalta ovat yhdessä vaikuttaneet yhteiskuntapoliittiseen kehitykseen?
Työmarkkinasuhteet toisen maailmansodan jälkeen
Sodanjälkeen tulonjakopolitiikka tapahtui Suomessa nelikannassa, jossa valtiovalta, työn- antajakeskusjärjestöt, maataloustuottajien jär- jestöt ja ammattiyhdistysliike koettivat vaihte- levalla menestyksellä löytää hinta- ja palkka- säännöstelyratkaisuja, joissa oma ja yleinen etu yhdistyisivät kohtuullisesti. Hinta- ja palkka- säännöstelyn oloissa vallitsi toimijoiden ajatte- lua usein nollasummapelin näkökulma, jolloin yhden eturyhmän saavutukset olivat vain tois- ten tappioita.
1 Tapio Bergholm, VTT, FT, YTT, dosentti, erikoistutkija, SAK
12