Page 11 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Pääkirjoitus
tamassaan katsauksessa esitetään Saksassa tehdyt työmarkkinareformit mallina, jota voisi soveltaa osin myös Suomessa kilpailukyvyn nos- tamiseksi sekä rakennetyöttömyyden ja kestä- vyysvajeen alentamiseksi. Viimeaikaisen talous- kasvun ei nähdä hyödyttäneen kaikkia aloja ja yrityksiä samalla tavalla. Tämän vuoksi suosi- tellaan yrityskohtaista työn teon ehdoista sopi- mista.
Tuomo Alasoini Tekesistä arvioi katsaukses- saan työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn, vuo- den 2016 työolobarometrin liitteenä julkaistua analyysia. Sitä verrataan EU:n aiemmassa työ- olotutkimuksessa tehtyyn samantyyppiseen analyysiin. Katsauksen mukaan tilastollista töi- den ja työpaikkojen ryhmittelyä hyviin ja huo- noihin voi pitää onnistuneena jatkoanalyysi ja työelämän kehittämisen suuntaamisen apuväli- neenä. Julkisuudessa esitettyinä tällaiset analyy- sit auttavat kiinnittämään huomiota työelämän kysymyksiin. Työelämän todellisuutta yksinker- taistavina ne eivät kuitenkaan sovellu sinällään
edistämään konkreettisia työorganisaatioihin tai toimialoihin kohdistuvia kehittämistoimia.
Työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost –ohjelmasta (2017-2019) kertoo katsaukses- saan Tiina Hanhike. Ohjelman tavoitteena on edistää monin käytännöllisin toimin ulkomaa- laisten osaajien integroitumista Suomen työ- markkinoille. Sen nähdään osaltaan edistä- vän myös talouskasvua. Katsauksen mukaan osaaminen houkuttelee kansainvälisiä inves- tointeja, joiden mukana liikkuu kansainvä- listä työvoimaa perheineen. Myös ”aivovuo- don” tyrehdyttäminen sekä ulkomaalais- taustaisten että kantaväestöön kuuluvien osaajien osalta on tärkeää kansantaloudelle.
Työpoliittisen Aikakauskirjan 60-vuotista historiaa juhlistavaan, vuoden 2017 viimei- seen numeroon voi tarjota sisältöä 6.11.2017 mennessä.
11