Page 28 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Logistisen regression menetelmä edellyttää selittäviltä muuttujilta erikseen valittavia vertai- luryhmiä (ref.). Kun vetosuhde (Odds Ratio, OR) osoittaa referenssiryhmän saamaa arvoa (1) suu- rempaa arvoa, ja ero on tilastollisesti merkitsevä (p≤0.05 *, p≤0.01 **, p≤0.001 ***), on selitettävän osaryhmän tilanne tutkittavan vastemuuttujan osalta vertailuryhmää parempi. Vastaavasti alle yhden vetosuhteet tarkoittavat heikompaa tilan- netta. Esitämme vetosuhteille myös luottamus- välin (95 %).
Kontrollimuuttujina malleissa käytämme työ- paikan henkilöstön määrää (1–9, 10–29, 30–99, 100–500, 500+) sekä sen muutosta (ennallaan, vähentynyt, kasvanut), sitä kokeeko vastaaja omaan työhönsä kohdistuvaa irtisanomisen, työttömyyden tai lomautuksen uhkaa ( jokin tai useampi näistä, vs. ei yhtäkään uhkaa), toimi- alaa ( julkinen hallinto ja maanpuolustus; maa-, riista-, metsä- ja kalatalous, kaivostoiminta; teol- lisuus; sähkö, kaasu ja vesi sekä rakentaminen; tukku- ja vähittäiskauppa, korjaus; majoitus ja ravitsemus; kuljetus, varastointi, tietoliikenne; rahoitus, kiinteistö- ja liike-elämän palvelut; koulutus ja tutkimus; terveys- ja sosiaalipalvelu; muut palvelut, taide ja järjestöt), vastaajan ikää (15–29-v., 30–39-v., 40–49-v., 50–65-v.), suku- puolta sekä koulutustasoa (perus-, keski- vs. kor- kea-asteen tutkinto). Analyysi on toteutettu eri vuosien työolokeruiden yhdistetylle aineistolle ja myös vuosi on huomioitu mallissa yhtenä selit- tävänä tekijänä. Samoin olemme sisällyttäneet malliin interaktiotarkastelut oikeudenmukaisen kohtelun ja vuoden välillä sekä oikeudenmukai- suuden ja työntekijöiden arvioiman organisaa- tion taloustilanteen välillä.
Tulokset
Taulukossa 1 esitämme viiden eri henkilöstö- johtamisen tuloksellisuutta ilmentävän mitta- rin kytkökset oikeudenmukaiseen kohteluun, työn vaatimuksiin ja hallintaan, työntekijöiden arvioimaan organisaation taloustilanteeseen sekä aineistojen ajankohtaan eli kulloiseenkin taloustilanteeseen.
Mitä oikeudenmukaisemmin työntekijä tulee kohdelluksi, sitä vahvemmin vastaukset kertovat korkeasta työtyytyväisyydestä, työhön sitoutumisesta ja hyvästä työkyvystä samoin, kuin kuluneen 12 kuukauden aikaisista vähäi- semmistä sairauspoissaoloista. Löydämme samalla odotusten mukaan työn vaatimusten ja hallinnan mallia koskien, että työtilanne, jossa korkeat vaatimukset (kiire) ja vähäinen työn hallinta yhdistyvät, ennustaa myös henki- löstöjohtamisen heikkenevää tuloksellisuutta. Alhaisen vaativuuden ja korkean hallinnan yhdistelmä (vertailuryhmänä) tuottaa vastaa- vasti myönteisimmät tulokset. Näiden väliin sijoittuvat tilanteet, joissa niin hallinta kuin vaatimuksetkin arvioidaan molemmat joko kor- keiksi tai mataliksi. Tästä pienen poikkeuksen muodostaa alhaisen hallinnan ja vaatimusten tilanne, joka ei ennusta sairauspoissaolojen lisääntymistä vaan päinvastoin niiden lievää vähentymistä.
Kun oikeudenmukaisen kohtelun sekä työn vaatimusten ja hallinnan mallin yhteydet työ- tyytyväisyyteen, työpaikkaan sitoutumiseen, työkykyyn ja sairauspoissaoloihin näyttävät hyvin suoraviivaisilta, muodostavat eläkeikä- aikomukset poikkeuksen. Niihin tässä sovel- tamillamme mittareilla ei ole samankaltaista selkeää yhteyttä, joskin tulee huomata aineis- ton rajaus vanhempiin, vähintään 50-vuoti- aisiin työntekijöihin ja tätä seuraten se, ettei vetosuhteita ja tilastollisia merkitsevyyksiä voi yksi yhteen verrata eri indikaattoreita koske- vien tulosten kesken. Löydämme ainoastaan korkeiden vaatimusten kanssa kamppailevilla työntekijöillä yhteyden alhaisempaan eläkeikä- toiveeseen; ehkä on merkittävää, että kovem- man työpaineen ryhmässä edes autonominen työnkuva ei auta korottamaan eläkeikäsuunni- telmia. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että etenkin työtyytyväisyydellä tai sen puut- teella on selkeä yhteys eläkeaikomuksiin: tyy- tymättömyys työhön ennustaa varhaista eläköi- tymistä (von Bonsdor ym. 2010a; Böckerman & Ilmakunnas 2016).
28