Page 44 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
koettuun työhön panostamiselta.
Lupaako tulevaisuus ihannetyöpäiviä?
Vertaamme lopuksi sote-johtajien pelissä tuot- tamaa ihannetyöpäivän kuvaa visioon suomalai- sen työn tulevaisuudesta. VTT:n Mikko Dufva kollegoineen kirjoitti keväällä 2017 tulevaisuus- selonteon ensimmäisen osan (Oksanen 2017) taustaksi koosteen tehdyistä työn tulevaisuuden ennakoinneista. Kyseinen yhteenveto yhdessä tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan kanssa tarjoaa luontevat vertailukohteet työn ihanteille.
Dufvan ym. (2017) yhteenveto sisältää kuusi muutoskulkua, joista erityisesti neljä ensim- mäistä liittyy tässä tutkimuksessa käsiteltyihin teemoihin. Tulevaisuusselonteon ensimmäiseen osaan taas muutoskuluiksi on koosteesta edel- leen jalostettu seuraavat:
1. Työn sisällön, käytäntöjen ja organisoin- titapojen muutokset
2. Työnantaja-työntekijä-suhteen muutos
3. Toimeentulon muutos
4. Osaamisen muutos
5. Työn yhteiskunnallisen merkityksen
muutos
Dufvan ym. (2017) koosteessa todetaan, että työn sisällön näkökulmasta työn automaatio mahdollistaa keskittymisen viheliäisten ongel- mien ratkaisuun yhteistyössä muiden ihmisten kanssa koneita hyödyntäen. Työn sisällön enna- koidaan määräytyvän tulevaisuudessa enem- män verkostomaisen vuorovaikutuksen kautta. (Mt., 13.) Näiltä osin ihannetyöpäivän aineisto ei näyttäisi muodostavan erityisiä ristiriitoja, kenties lukuun ottamatta vastaajien vahvaa tarvetta keskittyä työn ammatilliseen ytimeen, mutta tulkinta ei ole tältä osin yksiselitteinen. Korostamisen voi ajatella myös haluksi keskittyä merkitykselliseen työhön ja merkityksellisyyden korostuminen on nähty yhdeksi vahvaksi tule- vaisuuden trendiksi (Mt.). Vaikka moniosaami- nen, nopeat tehtävien ja ammattienkin vaihdok- set sekä näihin limittyvät metataidot ovat tule-
vaisuusennakoinneissa työn peruselementtejä, myös syvää osaamista ja paneutumista tarvitaan (Oksanen 2017).
Vastaajat halusivat tulevaisuuden ennakoin- teja myötäillen tehdä työtä yhdessä niin van- hojen kuin uusienkin tuttavuuksien kanssa ja erityisesti miesjohtajilla näyttäisi olevan myös kiinnostusta yhteistyöhön robotin kanssa. Tulevaisuusselonteossa todetaan tulevaisuu- den olevan kone- ja ihmistyön yhä syvemmässä ja saumattomammassa yhteistoiminnassa (Mt. ,18), joten myös naisten saattaisi olla hyvä tart- tua trendiin tiukemmin. Kiinnostavaa on, että vaikka pelaajat halusivat sosiaalista vuorovai- kutusta, perinteinen tiimityö ei vastaajajoukossa muodostunut unelmaksi. Tiimityö saattaa olla jo väistymässä uudenlaisen verkostomaisen ja vain lyhytaikaisesti eläviin organisaatioihin kiinnit- tyvän työnteon tavan tieltä (Mt.).
Dufva ym. (2017) nimeävät toisena muutos- kulun aikaan, paikkaan ja työnantajaan sidotusta työstä kohti monimuotoista, itseohjautuvaa ja monitilaista työtä. Työ ei enää hahmotu työajan tai työnteon paikkojen ja työnantajien kautta, vaan hyödyllisempää on tarkastella työn ver- kostoja sekä toimintaa ja aikaansaamista. Myös tämänkaltaisiin muutoskulkuihin sote-johta- jien unelmat tarjoavat useampia kiinnekohtia, joskaan eivät täysin yksiselitteisesti. Vastaajat nostivat ihanteellisiin työn teon paikkoihin niin puutarhan kuin yhteisölliset työtilatkin. Toisaalta kuitenkin suuri osa johtajista ryt- mitti unelmatyöpäivänsä varsin perinteisesti. Perinteisten työaikojen painottuminen toive- listalla on havaittu myös tilastokeskuksen tut- kimuksessa (Taskinen 2017).
Kolmanneksi koosteraportissa korostetaan jatkuvaa työssä tapahtuvaa oppimista (Mt.). Tämän osalta johtajien unelmat näyttäisivät olevan samassa linjassa, joskin pelivastauksista ilmenee vain lähinnä halu kouluttautua ja oppia, ei niinkään se, millaisiin asioihin oppiminen suuntautuisi. Tulevaisuudessa tärkeiksi oppimi- sen sisällöiksi on mainittu erityisesti metataidot vahvaa ammatillista substanssiosaamistakaan
44