Page 63 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Artikkeleita
voisi työantajapuolella olla yksittäinen yritys, kun taas työntekijää edustaa aina rekisteröity yhdistys (Karppinen 2011, 11). Näyttää siltä, että tähän ei ole ollut toistaiseksi tarvittavaa haluk- kuutta.
Yhteenveto
Yksityisen liikuntapalvelualan ohjaajien työhön sisältyy monia haurastuvaksi määriteltävän työn piirteitä. Niistä keskeisin on ohjaajien palkka, jota ei määritellä työehtosopimuksella. Alalla on annettu suositukset vähimmäispalkasta, mutta niiden noudattaminen on yrittäjille vapaaeh- toista. Useimpien ohjaajien palkka tai laskutet- tava työtulo perustuu työtunteihin, joiden mää- rää he eivät useinkaan voi lisätä. Työtunnit sijoit- tuvat ajankohtiin, jolloin asiakkaiden on mah- dollista osallistua liikuntatunneille, ja näiden ajankohtien määrä on hyvin rajallinen. Lisäksi ohjaajien työtunteja rajoittaa matkustamiseen varattava aika, kun he siirtyvät liikuntapaikasta toiseen, välillä pitkienkin välimatkojen päähän. Näin ollen ohjaajien työhön liittyviä haurastu- van työn piirteitä ovat myös
työn osa-aikaisuus ja liikkuminen eri toimi- paikkojen välillä. Lisäksi ohjaajien odotetaan tekevän myös ilmaista työtä.
Uuden työn keskeisiin piirteisiin kuuluu työntekijöiden kollektiivisten suojien purkau- tuminen (Julkunen 2008; Suoranta & Anttila 2010). Suojia voidaan purkaa tietoisesti esimer- kiksi muuttamalla työlainsäädäntöä ja työeh- tosopimuksia tai laiminlyömällä niiden nou- dattamista. Tämä johtuu siitä, että niitä ei tun- neta, tai muista syistä. (Koivunen ja Ojala 2015.) Yksityisellä liikuntapalvelualalla työskentelevät ohjaajat kuuluvat siihen kasvavaan vähemmis- töön suomalaisista työntekijöistä, jotka työs- kentelevät ilman työehtosopimusta (Iltalehti 10.1.2016). Toisin sanoen työehtosopimuksen tarjoamaa kollektiivista suojaa ei tällä alalla ole koskaan rakennettu, eikä sitä siltä osin voida myöskään purkaa. Sen sijaan ohjaajien on vaka- vasti mietittävä, onko työntekijyyttä parempi vaihtoehto yrittäjyys. Freelancer-ohjaajilla voi
olla paremmat neuvotteluasemat omasta ase- mastaan kuin työntekijöillä.
Nuoret, jotka hakeutuvat yksityiselle liikun- tapalvelualalle tai jotka rekrytoidaan alan teh- täviin oman harrastuksensa myötä, eivät usein- kaan tiedä riittävästi työn tekemisen ehdoista. He hankkivat itselleen kokemusta ja kenties myös alan koulutuksen miettimättä, millaisen alun se tarjoaa heidän työuralleen. Ohjaajan tehtävissä ei välttämättä työskennellä pitkään, ja harvoin jos koskaan eläkeikään asti. Samalla työstään innostuneista ja työssään viihtyvistä ohjaajista nauttii suuri joukko liikunnan har- rastajia.
Lähteet:
ERTO (2016) Vähimmäispalkkasuositus yksityisille liikunta-aloille 2016. https:// www.erto. /tietoa-ertosta/tiedostopank- ki?dir=7-palkkasuositukset-ja-tyoehto- suositukset (viitattu 22.6.2017).
Jakonen, M. (2014) Uusi työ ja prekari- saatio. Työn muutoksen vaikutukset suo- malaiseen hyvinvointivaltioon ja poliitti- seen järjestäytymiseen. Tiede & Edistys, 39:4, 287–320.
Jokinen, E. (2013) Prekaari sukupuoli. Naistutkimus, 26:1, 5–18.
Julkunen, R. (2008) Uuden työn para- doksit. Keskusteluja 2000-luvun työpro- sess(e)ista. Tampere: Vastapaino.
Karppinen, P. (2011) Yksityisen liikun- tapalvelualan villit työehdot – paikal- liset pelisäännöt vai työehtosopimus? Liiketalouden opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. http://www.the- seus. /bitstream/handle/10024/38796/ Karppinen_Pia.pdf?sequence=1 (haettu 20.6.2017).
Ketola, K. (2009) Can the Modes Theory of Religiosity Account for Mystical Tradi- tions? An Empirical Study of Practitioners of Yoga and Meditation. Journal of Cogni- tion and Culture, 9:1–2, 79–113.
Koivunen, T. (2016) Täyttä päivää työttömänä. Sukupuoli uudessa työssä. Aikuiskasvatus, 36:4, 270–278.
63