Page 65 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017 Katsauksia ja keskusteluja
Satavuotias Suomi ansaitsee työllisyyttä vahvistavia rakenneuudistuksia
Janne Makkula1
Kasvu käynnistynyt, rakenteellisen työttömyyden taso kolkuttelee jo ovea
Suomen pahin ongelma on alhainen työllisyys- aste, joka pitäisi saada nostettua lähemmäksi 80 prosenttia. Se ei onnistu ilman työmarkkinare- formeja. Niitä ei näytä kuitenkaan olevan tulossa tämän hallituksen aikana. Katseet on käännetty tulevaan vaalikauteen.
Heinäkuun 2017 kausitasoitettu työttömyys- aste oli 8,6 prosenttia eli noin 233 000 yksilöä. Konsensusestimaatti rakenteelliseksi työttö- myysasteeksi on 7,5 prosenttia eli noin 205 000 yksilöä. Näiden kahden suureen väliin jää vain noin 28 000 yksilöä. Ilman rakenteellisia työ- markkinoiden uudistuksia työttömyysastetta ei siten kyetä enää olennaisesti alentamaan.
Hallituksen tavoittelemaan 72 prosentin
työllisyysasteeseen ei myöskään päästä ilman rakenteiden uudistamista. Tavoite edellyttäisi 2 567 000 työllistä. Heinäkuun työllisyysaste oli 69,3 prosenttia eli noin 2 464 000 yksilöä. Tavoitteen ja vallitsevan työllisyysasteen väliin jää 103 000 yksilöä. Samaan aikaan monella alalla on vaikea saada työvoimaa. Tämä on todel- lisuutta myös korkean työttömyyden alueilla.
Olisi siten välttämätöntä saada tavalla tai toi- sella työmarkkinareformit liikkeelle.
Mallia Saksasta?
Mitään työmarkkinajärjestelmää ei voi suo- raan kopioida maasta toiseen. Hyviä elementtejä kannattaa kuitenkin selvittää ja edistää. Jossain vaiheessa on pakko siirtyä sanoista tekoihin. Saksassa2 tehtiin juuri näin 2000-luvun alussa.
1 Janne Makkula, varatuomari, työmarkkinajohtaja, Suomen Yrittäjät
2 Saksan järjestelmän kuvaus perustuu Ruotsin elinkeinoelämän julkaisuun ”Så vann Tyskland EM-guldet
i jobbskapande – Lärdomar för Sverige?” https://www.svensktnaringsliv.se/migration_catalog/ Rapporter_och_opinionsmaterial/Rapporter/sa_vann_tysklandpdf_650883.html/BINARY/Sa_vann_ Tyskland.pdf
65