Page 61 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
Artikkeleita
kenties enemmän harrastus kuin palkkatyötä, eivätkä he siksi ole tarkkoja omista oikeuksistaan yksityisten liikuntapalvelualan yritysten työn- tekijöinä. Mutta ohjaajina työskentelee myös niitä, joille ohjaaminen on ainoa työ ja tulon- lähde. Heille on suuri merkitys sillä, paljonko he saavat palkkaa kustakin ohjatusta tunnista. Monet heistä hakeutuvat ohjaamaan tunteja myös vapaan sivistystyön parissa, jossa nouda- tetaan joko yksityistä opetusalaa koskevaa työ- ehtosopimusta tai kunnallisen opetushenkilös- tön virka- ja työehtosopimusta, ja jossa palkat ovat yksityistä liikuntapalvelualaa korkeammat.
Ohjaajien työssä sekoittuvat palkallinen ja palkaton työ esimerkiksi silloin, kun työnantaja ei maksa ohjaajilleen tuntien suunnittelusta ja markkinoinnista (Karppinen 2011; Koivunen 2016). Lisäksi työnantaja voi edellyttää, että ohjaajat työskentelevät vastaanotossa tai sii- voavat palkatta (Koivunen & Ojala 2015). Yksi haastattelemani joogaopettaja kertoi, että hän tekee kahdeksan tuntia viikossa palkatonta työtä joogakoulun vastaanotossa. Tämän lisäksi joo- gakoulujen vastaanotoissa ja siivoojina saattaa työskennellä muutaman tunnin viikossa nuo- ria, jotka eivät saa työstään vastikkeeksi palkkaa, vaan mahdollisuuden osallistua joogatunneille.
Työn ajat ja paikat
Ohjaajien työn keskeinen piirre on sen painottu- minen iltoihin ja viikonloppuihin, eli päivätyötä tekevien asiakkaiden vapaa-aikaan. Monien ohjaajien työhön sisältyy myös liikkumista pai- kasta toiseen, eri työnantajien liikuntatilojen välillä, mikä rajoittaa ohjaajien varsinaista työ- aikaa. Tuntiperustaisessa työssä liikkuminen tapahtuu ohjaajien omalla ajalla ja ilman kor- vausta:
Tunnit jatkuu yleensä yheksään, joka päivä paitsi perjantaina mä pääsin yheksältä tai vartin yli yheksään. Mut sit jos mä oon ( kaupungin nimi) töissä, niin sieltä lähtee juna vasta puol ykstoista. Nyt kun ne on aina myöhäs, ni mä oon vasta puol yks himassa. Et sen neljän tunnin työpäivän eteen mä matkustan toiset neljä [tuntia].
Koska ohjaajien työ on jatkuvaa liikkumista lii- kuntapaikasta toiseen, ei heille useinkaan synny työyhteisöä, jonka kesken voisi jakaa asioita ja kenties myös neuvotella yhdessä työnantajan kanssa. Ohjaajat kohtaavat korkeintaan satun- naisesti, kun he käyvät eri liikuntapaikoissa pitä- mässä omat tuntinsa ja jatkavat sitten seuraavaan paikkaan. Käytännössä he eivät välttämättä edes tunne toisiaan. Tämä tekee ohjaajien työstä tie- tyllä tavalla yksinäistä, vaikka he työskentelevät- kin tiiviisti asiakkaiden parissa.
Sekä työn painottuminen iltoihin ja viikonlop- puihin sekä liikkumiseen käytettävä aika rajoit- tavat osaltaan sitä, kuinka paljon ohjaajat voivat ottaa tunteja aikatauluunsa. Käytännössä kah- deksan tunnin työpäivä on liikkuville ohjaajille mahdottomuus. Samalla mahdotonta on palkka- tulojen kasvattaminen työtunteja lisäämällä, sillä ohjaaja ei välttämättä ehdi uusiin paikkoihin eikä asiakkaita riitä liian varhaisille tai myöhäisille tunneille. Nämä ajalliset ja tilalliset reunaehdot vaikuttavat ohjaajien usein jo lähtökohtaisesti mataliin palkkoihin.
Yksi työpaikkatason keino ohjaajien työehto- jen parantamiseksi on organisoida heidän työnsä uudelleen niin, että ohjaajat voivat myös siivota ja työskennellä asiakaspalvelussa palkkaa vastaan. Tästä on esimerkkejä Suomeen rantautuneissa liikuntapalvelualan ketjuissa, joissa työntekijät palkataan työskentelemään useassa ketjun toi- mipisteessä niin, että he eivät liiku päivän aikana toimipisteiden välillä, mutta työskentelevät eri päivinä eri toimipisteissä. He tekevät myös sii- vous- ja asiakaspalvelutyötä ohjaamisen lisäksi, mikä mahdollistaa kokoaikaisen työn kuukau- sipalkalla. Jos liikuntapalvelualan yrityksille ei ole taloudellisesti mahdollista maksaa tällaisesta työstä palkkaa, voi kysyä, onko niiden toiminta ylipäätään kannattavaa. Kannattava yritystoi- minta ei voi perustua ilmaisen työn teettämiselle.
Työehdoista sopimisen muodot
Koska yksityisellä liikuntapalvelualalla ei ole työehtosopimusta, työsuhteen ehtoja määrit- tävät ainoastaan lainsäädäntö sekä työnanta-
61