Page 74 - Työpoliittinen aikakauskirja 3 2017

Katsauksia ja keskusteluja
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2017
on saapunut Suomeen tai mikä on henkilön työ- markkinastatus vaan se, mitä lisäarvoa hänen osaamisensa voi tuoda yrityksille. Näin ollen kansainvälisiä osaajia voivat olla kansainväliset opiskelijat, tutkijat, puolisoina Suomeen muut- taneet, työperusteiset maahanmuuttajat, huma- nitäärisistä syistä Suomeen tulleet tai suomalai- set paluumuuttajat.
Kasvua kansainvälisistä osaajista
Pääministeri Sipilän hallitus on käynnistänyt Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaa- jista -toimenpideohjelman. Ohjelma laajentaa sitä edeltäneen työ- ja elinkeinoministeriön Kasvua kansainvälisistä osaajista -ohjelman valtioneuvoston yhteiseksi asiaksi. Ohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa yritysten kas- vua ja kansainvälistymistä yhteensovittamalla elinkeino-, innovaatio- työllisyys-, koulutus- ja maahanmuuttopolitiikka kasvua tukevaksi kokonaisuudeksi. Siinä tarkastellaan maahan- muuttoa nykyistä vahvemmin elinkeinopoliitti- sesta näkökulmasta ja nähdään se resurssina kil- pailukyvyn vahvistamiselle. Osaajien saatavuus on monissa eri selvityksissä identi oitu yhdeksi suurimmista yritysten kasvun ja kansainvälis- tymisen haasteista. Kansainvälisten osaajien nykyistä laajemmalla osallistumisella suoma- laiseen työelämään olisi merkittäviä kerrannais- vaikutuksia: työelämän monimuotoistumisen kautta innovaatio- ja osaamispohja laajenisi, ulkomaisten osaajien ja investointien saaminen helpottuisi ja yritysten ja oppilaitosten kansain- välistyminen lisääntyisi. Lisäksi jo maassa ole- vien kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen ja verkostojen nykyistä tehokkaampi hyödyntä- minen tukisi yritysten kasvua ja kansainvälisty- mistä. Osaavan työvoiman saatavuus on yrityk- sille yksi suurimmista syistä investoida tiettyyn maahan tai tietylle alueelle.
Yritysten kokemusten sekä kansainvälisten vertailujen perusteella kansainvälistä osaamista voidaan hyödyntää yrityksissä erityisesti myyn- nissä ja markkinoinnissa, tuotekehityksessä, kohdemarkkinaselvityksissä, asiakassuhteiden
syventämisessä ja partneriverkostojen rakenta- misessa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan jo yhden prosenttiyksikön lisäys yrityksen hen- kilöstön monimuotoisuuden tasossa johtaa keskimäärin yhdeksän prosentin kasvuun vien- nissä ja 12 prosentin kasvuun tuonnissa. Tietystä maasta kotoisin olevan osaajan palkkaaminen on johtanut 2,5 prosentin nousuun vientituloissa kyseiseen maahan.
Suomen innovaatiotoiminnan maa-arvi- ointi (OECD 2017) nostaa esiin tarpeen lisätä innovaatiotoimintamme kansainvälisyyttä inhimillisen pääoman kautta. Korkeakoulujen kansainvälistymien haasteet linkittyvät tähän. Kansainvälisten osaajien houkuttelu, kiinnit- täminen Suomeen sekä heidän asiantunte- muksensa ja verkostojensa hyödyntäminen on moniulotteinen kysymys, jota voidaan tarkas- tella toisiinsa linkittyvistä yksilön/osaajan tai yritysten ja organisaatioiden sekä yhteiskun- nan näkökulmista. Näkökulmien runsaus tuo mukanaan myös tarpeen eri toimijoiden väli- sen yhteistyön tiivistämisestä ja koordinaatiosta. Alla olevaan taulukkoon on hahmoteltu kansain- välisiin osaajiin liittyviä näkökulmia yksilön, yri- tysten ja yhteiskunnan näkökulmista.
Kilpailua osaajista
Osaajista käydään globaalia kilpailua. Muiden muassa Pohjois-Amerikka, Australia, Singapore, Uusi-Seelanti, Aasian maat, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Viro ovat käynnistäneet aktiivi- sia toimenpiteitä kansainvälisten osaajien hou- kuttelemiseksi maahan. Osaamisen ja investoin- tien välillä vallitsee positiivinen suhde; osaami- nen houkuttelee myös investointeja ja toisaalta kansainvälisten investointien mukana liikkuu kansainvälistä työvoimaa perheineen. Suomi ei ole maailmalla riittävän tunnettu kansainvä- lisen osaajarekrytoinnin näkökulmasta. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan Talent Boost - toimintaohjelman avulla.
Toimintaohjelman tavoitteet jakautuvat kol- meen kokonaisuuteen:
74