Page 14 - 3 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
3. Perusskenaario vuosina 2015–2030
Suomen talous on varsinkin vuoden 2017 aikana kääntynyt hyvinkin selvään kasvuun pitkään jat- kuneen laman ja nollakasvun vaiheen jälkeen. Kun vielä 2016 kasvu vaikutti olevan lähinnä kotimarkkinoiden ja investointien varassa, vuo- den 2017 aikana myös vienti on alkanut selvästi kasvaa. Tässä tutkimuksessa lähivuosien kas- vunäkymät perustuvat Valtiovarainministeriön syksyn 2017 ennusteeseen, jossa kasvun ennus- tetaan tasaantuvan vuosien 2018 ja 2019 aikana. Päinvastoin kuin ministeriön ennusteessa, tässä otetaan huomioon rakenneuudistusten enna- koitu vaikutus työn tarjontaan ja julkiseen kulutukseen – ennen kaikkea terveys- ja sosi- aalipalveluihin – myös 2020-luvulla. Niinpä perusuralla talouden hyvä kehitys jatkuu myös 2020-luvulla rakenneuudistusten kannattele- mana. Perusskenaarioon on myös päivitetty vuo- teen 2015 ulottuvat tiedot ulkomaankaupan hin- takehityksestä. Uudessa perusurassa on tarkis- tettu oletuksia vienti- ja tuontihinnoista, mikä vaikuttaa Suomen ulkomaankaupan ja talouden kasvulukuihin.
Lähivuosina kansantuotteen kasvua perusu- ralla tukee kansainvälisen kaupan elpyminen, mikä alkaa näkyä myös Suomen kokonaisvien- nin kasvuna. Myös vientihinnat ovat kääntyneet nousuun. Hintojen nousu on painottunut eri- tyisesti elektroniikkateollisuuden tuotteisiin sekä muihin koneisiin ja laitteisiin. Kasvanut vienti on viime vuosina painottunut erityisesti EU-alueelle, jossa talouden elpyminen käynnis- tyi Suomea nopeammin. Niinpä viennin elpymi- nen vaikuttaa merkittävästi koko kansantalou- den kasvuun. Yksityinen kulutuskysyntä jatkaa sekin kasvuaan. Julkisen kulutuksen kasvu sen sijaan on selvästi hitaampaa. Kysynnän elpyessä myös investoinnit kääntyvät kasvuun. Suomea pitkään vaivannut investointilama alkoi taittua vuoden 2015 lopussa. Positiivinen käänne johtuu erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden lisään- tyneistä kone- ja rakennusinvestoinneista.
Perusuralla otetaan myös huomioon ilmasto- ja energiapolitiikka. Vuoteen 2030 mennessä
se edellyttää jo kohtuullisen suuria investoin- teja ennen kaikkea liikenteessä, jossa on sitou- duttu päästöjen vähentämiseen jopa 40 prosen- tilla vuoteen 2005 verrattuna. Tähän on arvioitu päästävän kehittämällä liikenteen taloudellista ohjausta biopolttoaineiden ja sähkön käytön merkittävää lisäämistä tukevaksi ja niiden jake- luinfrastruktuurin sekä kotimaisen tuotantoka- pasiteetin lisäämistä. Energiankulutuksen kas- vun hidastuminen ja painottuminen uusiutu- vaan energiaan vaikuttaa kansantaloudellisessa tarkastelussa valtiontalouteen ennen kaikkea polttoaineverokertymän kautta – biopolttoai- neiden verotus on fossiilisia kevyempää. Myös uusien autojen myynti muuttuu perinteisiä kal- liimpien sähköautojen, hybridien ja kaasuau- tojen osuuden kasvaessa. Biojalostamot taas vaativat tarkastelussa ainakin ajoittain inves- tointitukia. Ne luovat toisaalta lisäkasvua koko metsäklusteriin. Perusskenaario on näiden investointien ja ohjauksen osalta kansallisen ilmastosuunnitelman vaikutusarvioiden mukai- nen (Energia- ja ilmastostrategian vaikutusar- viot, VNK 21/2017).
Talouskasvua tukevat uudistukset liitty- vät toisaalta työmarkkinoihin, toisaalta julkis- ten menojen kasvun hillintään. Perusurassa otetaan huomioon kilpailukykyä tukeva toi- menpidekokonaisuus sekä työn tarjontaa etenkin 2020-luvulla nostava eläkeuudistus. Työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeuudistus astui voimaan vuonna 2017, ja se nostaa portait- tain kunkin eläkkeelle siirtyvän ikäluokan elä- keikää, kunnes päästään uudistuksessa asetet- tuun 65 vuoden eläkeikään. Eläketurvakeskus laskee uudistuksen nostavan 15–74-vuotiai- den työllisyysastetta noin prosenttiyksiköllä ja vähentävän lakisääteisiä eläkemenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen 0,7 prosenttia vuonna 2025. Tässä oletetaan eläkeuudistuksen vaikut- tavan työn tarjontaan ja eläkemenoihin ETK:n arvion mukaisesti. Tässä arviossa eläkeuudis- tuksen vaikutukset alkavat näkyä 2020-luvun edetessä ja nostavat työn tarjontaa noin kolmella prosentilla vanhaan järjestelmään verrattuna.
14