Page 37 - 3 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Artikkeleita
työttömyyskassojen jäsenet ovat saaneet yli 15 prosenttia etuuspäivistään soviteltuna päivära- hana. Näiden kassojen jäsenistö on naisvaltaista ja he toimivat aloilla, joilla lyhyet määräaikaisuu- det ja osa-aikaiset työt ovat yleisiä.
Kokonaan työttömistä ansiosidonnaista päi- värahaa saavista reilu kolmannes on yli 55-vuo- tiaita. Iäkkäiden työttömien osuus sovitellun ansiopäivärahan saajissa on huomattavasti alhaisempi. Vanhimmissa ikäryhmissä ansiotur- van saajat ovat tyypillisesti oikeutettuja työttö- myysturvan lisäpäiviin varsinaisen etuuskau- den jälkeen. Tässä ryhmässä kannustimet vas- taanottaa osa-aikatöitä tai lyhyitä työkeikkoja voivat olla poikkeuksellisen heikot, joskin myös heidän työllistymismahdollisuutensa lienevät keskimääräistä selvästi heikommat. Osittain työllistyneissä työmarkkinatuen saajissa nuo- rimmat ovat selvästi yliedustettuina. Soviteltua työmarkkinatukea saavista joka neljäs on alle 25-vuotias. Toisin kuin ansioturvan ja työmark- kinatuen saajien kohdalla, kokonaan työttömät ja osittain työllistyneet peruspäivärahan saajat ovat samanlaisia ryhmiä ikänsä puolesta.
Alueellisesti sovitellun päivärahan saami- nen on yleisintä Pohjanmaan ruotsinkielisissä rannikkokunnissa, saariston pikkukunnissa ja Ahvenanmaan pienissä saaristokunnissa. Näissä kunnissa työttömyysaste on ollut poik- keuksellisen alhainen, joten taustalla vaikut- tavat tavallista paremmat työllistymismahdol- lisuudet. Muut kunnat eivät juuri erotu mas- sasta. Alueiden väliset erot ovat pysyneet var- sin samanlaisina myös suojaosan käyttöönoton jälkeen.
Työttömyysaikana työskentelevät saavat keskimäärin selvästi pidempään työttömyyse- tuuksia. Tämä johtuu kuitenkin pitkälti siitä, että kokoaikaisten työttömien ryhmässä on paljon henkilöitä, jotka työllistyvät verraten nopeasti (usein vanhalle työnantajalleen). Huomattavan suuri osa työttömyysaikana työssäkäyvistä työl-
listyy lopulta kokoaikaisesti työnantajalle, jolle he tekivät aiemmin pätkä- tai osa-aikatöitä.
5. Työttömyyden aikaiset tulot
Työttömyyden aikaisten palkkatulojen mittaa- minen on varsin haastavaa erinäisistä aineis- torajoitteista johtuen. Kelan rekistereistä löy- tyy periaatteessa tiedot kaikista maksukauden aikana saaduista palkkatuloista, eli myös suo- jaosan alittavista tuloista. Valitettavasti tutki- musaineistomme on poimittu siten, että aineis- tossa alkaa uusi etuusjakso aina maksulajin muuttuessa (esim. kun henkilö siirtyy täydeltä etuudelta sovitellulle etuudelle tai toisin päin).11 Jokaisen etuusjakson viimeisen neljän viikon tai kuukauden maksukauden aikaiset mahdolliset palkkatulot havaitaan aineistosta. Ennen vuotta 2014 palkkatulot johtivat aina etuuden maksa- miseen soviteltuna, joten vähäisetkin satunnai- set tulot havaitaan pääsääntöisesti aineistosta. Mutta jos henkilö oli yhtäjaksoisesti sovitellulla päivärahalla pidempään ja hänen palkkatulonsa vaihtelivat maksukausien välillä, ainoastaan vii- meisen maksukauden palkkatulot havaitaan. Vuosina 2014–2016 satunnaiset, suojaosan alit- tavat tulot eivät johtaneet etuuden maksamiseen soviteltuna, joten alle 300 euron tulot havaitaan näiltä vuosilta vain, jos ne sattumalta kohdis- tuivat etuusjakson viimeiselle maksukaudelle. Näistä syistä johtuen alla esitetyt palkkatulojen jakaumat peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille eivät ole edustavia, mikä on syytä pitää mielessä.
Työttömyyskassojen välillä palkkatulojen kirjaamiskäytäntö on vaihdellut vuodesta 2014 alkaen sen mukaan, minkä toimittajan (Digia vai YAP) maksatusjärjestelmä kassalla on ollut käytössään. Digian järjestelmää käyttävien työt- tömyyskassojen jäsenten kaikki palkkatulot on kirjattu järjestelmään. Sen sijaan YAP:n järjes- telmää käyttäneet kassat eivät välttämättä ole kirjanneet suojaosan alittavia tuloja. Siksi hyö-
11 Tutkimusaineisto on alun perin poimittu isompaa tutkimushanketta varten, eikä aineiston muodostamis- vaiheessa osattu varautua poimimaan palkkatietoja kattavasti mukaan.
37