Page 40 - 3 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
prosenttiin aiemmasta palkasta vuonna 2014. Näiden muutosten seurauksena keskimääräi- set tulosuhteet nousivat, ja tulosuhteet keskit- tyvät voimakkaasti 1,0:n tuntumaan aiemman 0,9 sijaan.
Vuosina 2014–2016 työttömyysaikaiset tulot olivat vähintään aiemman palkan suuruiset lähes kahdella kolmasosalla sovitellun päivärahan saa- jista. Ennen vuotta 2014 vajaalla 60 prosentilla tulot olivat vähintään 90 prosenttia aiemmasta palkasta. Korkeimpia tulosuhteita on henki- löillä, joiden täyden päivärahan perusteena oleva palkka oli varsin matala ja joiden työttömyyden aikainen palkkatulo on korkea suhteessa tähän palkkaan (kuvio 7). Näissä tapauksissa myös soviteltu ansiopäiväraha on varsin pieni, kes- kimäärin alle 20 euroa molempina periodeina. Noin puolet tästä joukosta on Julkisten ja hyvin- vointialojen tai Palvelualojen työttömyyskasso- jen jäseniä.
Osittain työllistyneiden korkeista tulosuh- teista ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että tekemällä osa-aikaisia tai satunnaisia töitä pää- see helposti samalle tai jopa korkeammalle tulo- tasolle kuin ennen työttömyyttä. Moni sovitel- tujen etuuksien saaja lienee jo pidempään ollut osittain työtön ja tulot näistä työttömyyden aikaisista työsuhteista voivat olla nykyisen työt- tömyyspäivärahan perusteena. Näissä tapauk- sissa täyden työttömyysetuuden perusteena oleva palkka ei välttämättä kuvaa työttömyyttä edeltänyttä tulotasoa vaan palkkatuloa aiempien soviteltujen maksujaksojen ajalta.
6. Johtopäätökset
Tulosuhteiden ja osallistumisveroasteiden valossa on selvää, että soviteltu työttömyyspäivä- raha ja suojaosat yhdessä tarjoavat hyvät talou- delliset kannustimet vastaanottaa satunnaisia työkeikkoja ja osa-aikatöitä. On syytä korostaa, että kannustimet olivat varsin hyvät jo ennen työttömyysturvan suojaosaa, sillä Suomessa palkkatulo leikkaa työttömyysetuutta varsin maltillisesti verrattuna useimpien muiden mai- den työttömyysturvajärjestelmiin.
Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat erityisen hyvät ansiosidonnaista päivärahaa saaville, jotka eivät tyypillisesti saa muita tulo- sidonnaisia etuuksia. Kannustimet voivat jäädä heikoiksi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajille, joiden kotitaloudet saavat tarveharkin- taisia sosiaalietuuksia. Asumistuen suojaosan käyttöönotto vuonna 2015 on helpottanut näitä ongelmia. Erityisesti toimeentulotuen tarvehar- kinta heikentää edelleen osa-aikaisen tai tilapäi- sen työn taloudellista houkuttelevuutta lyhyellä aikavälillä.
Työttömyyden aikainen työskentely on ylei- sintä peruspäivärahan saajien keskuudessa ja vähäisintä työmarkkinatuen saajien joukossa. Ero selittyy ainakin osittain valikoitumisella. Työmarkkinatuen varassa lienee paljon ihmisiä, joiden kannustimista riippumattomat edellytyk- set työllistyä ovat huonot. Sen sijaan peruspäi- värahan ( ja ansiopäivärahan) saajien joukossa ei tällaisia tapauksia pitäisi olla, koska heillä kai- killa on tuoretta työhistoriaa vähintään työssä- oloehdon vaatima määrä.
Työmarkkinatuen saajien keskuudessa pätkä- ja osa-aikatyöt kasaantuvat nuorille. Työttömyyden aikainen työskentely on tyypil- lisempää naisille kuin miehille, ja se on erityisen yleistä palvelualoilla sekä hoitajien ja opettajien keskuudessa. Alueellisesti eniten työpäiviä työt- tömyysaikana kertyy Pohjanmaan ruotsinkieli- sissä rannikkokunnissa ja saariston pikkukun- nissa, joissa kokonaistyöttömyysaste on ollut tavanomaista alhaisempi. Työskentely työttö- myysaikana on lisääntynyt tasaisesti koko 2010- luvun ajan. Suojaosat ovat voineet jonkin verran lisätä työskentelyä vuoden 2013 jälkeen, mutta eivät mitenkään dramaattisesti. Työskentely on kasvanut varsin tasaisesti kaikissa ryhmissä yli vuosien.
Suojaosien ja sovitellun työttömyysetuuksien hyödyllisyyden näkökulmasta olisi tärkeää tut- kia, mikä on työttömyysaikaisen työskentelyn kausaalivaikutus myöhempään työllistymiseen kokoaikaisesti ja onko suojaosien käyttöönotto muuttanut tätä vaikutusta. Koska osittain työl-
40