Page 43 - 3 2018
P. 43

Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018
Artikkeleita
 Taantuman jälkeen rakentaminen alkoi toi- pua ensin – työllisyys rakentamisessa on kas- vanut voimakkaasti jo muutaman vuoden ajan. Toimialan koko on kuitenkin niin pieni, että se ei ole riittänyt merkittävästi parantamaan koko- naistyöllisyyttä. Työllisyys on myös palveluissa kasvanut jo pidemmän aikaa, tosin viime vuoden lopulle asti hyvin hitaasti. Kokonaistyöllisyyden vahva kasvu onkin mahdotonta, jos työllisyys palveluissa kasvaa heikosti. Viime aikoina myös teollisuuden työllisyys on kasvanut hieman ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Teollisuuden elpyminen on tärkeää etenkin kansantalouden kasvun kannalta; työllisyyden kannalta välilliset vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin suorat työllisyysvaikutukset.
Vuoden 2017 viimeinen neljännes muutti työllisyyskuvaa radikaalisti. Verkkainen työl- lisyyden kasvu kääntyi voimakkaaksi kasvuksi. Sen jälkeen työllisyyden kasvu on kuukausi kuu- kaudelta ollut joko vahvaa tai poikkeuksellisen vahvaa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan
kuukauteen. Talouskasvun alkuvaiheessa pystyt- tiin kasvattamaan tuotantoa vain hieman työvoi- maa lisäten, mutta kasvun jatkuttua pidempään alettiin tarvita yhä enemmän lisää työvoimaa. Voi olla, että myös luottamuksen syntyminen talouskasvun ”kestävyyteen” vei aikansa.
On selvää, että globaali hyvä talouskasvu on vahvistanut Suomen vientikysyntää ja talous- kasvua ja sitä kautta työllisyyttä. Vähemmän selvää on se, mikä vaikutus hallituksen työ- markkinauudistuksilla tai muilla muutoksilla – kuten kilpailukykysopimuksella - on työllisyy- den kannalta ollut. Useimpien hallituskauden aikana toteutettujen uudistusten vaikutuksia ei ainakaan vielä ole pystytty arvioimaan. Lisäksi voi olla, että kaikkien uudistusten vaikutuksia ei vielä ole kokonaisuudessaan nähty. Voi kui- tenkin todeta, että esimerkiksi joidenkin työ- markkinauudistusten vaikutukset saattavat olla suurempia hyvässä suhdannetilanteessa kuin vaikkapa syvässä taantumassa.
Kuvio 1. Työttömät, piilotyöttömät ja työttömät työnhakijat (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus ja TEM työnvälitystilasto)
 43



























































































   41   42   43   44   45