Page 45 - 3 2018

päätynyt työttömäksi ja aiempaa harvemman työttömyys on pitkittynyt yli pitkäaikaistyöttömyyden
rajan. Samalla aiempaa useampi työtön on työllistynyt ja aiempaa useampi työtön on joko löytänyt
Työpoliittinen aikakauskirja 3/2018 Artikkeleita
töitä tai muuten poistunut työttömyydestä. Suurelta osin kyse on ollut vahvistuneesta työvoiman
kysynnästä.
Kuvio 2. a ja b. Alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot, liukuvan 12 kk keskiarvon muutos (a,
Kuvio 2. a ja b. Alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot, liukuvan 12 kk keskiarvon muutos (a,
vasen), alkaneet ja päättyneet pitkäaikaistyöttömyydet, liukuvan 12 kk keskiarvon muutos (b, oikveaas)e.n), alkaneet ja päättyneet pitkäaikaistyöttömyydet, liukuvan 12 kk keskiarvon muutos (b,
oikea).
90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000
0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alkaneet työttömyysjaksot
Päättyneet työttömyysjaksot
9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000
0
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alkaneet
pitkäaikaistyöttömyysjaksot
Päättyneet
pitkäaikaistyöttömyysjaksot
aikais)työttömäksi tulovirta on laskenut erittäin yli 12 kuukauden rajan, sillä yhä useampi ehtii voimakkaasti8. Aiempaa harvempi on päätynyt työllistyä huomattavasti aikaisemmassa vai-
6
työtHtöaamstäakttseilujaisasaiekmävpi ialma hi, aerttväeomsamtyaönntvyälöitytsötimlasytyosn työthtöemesistaä. tPyöitnkhäaakijkoaisitsatyolöi tstiiörtmynyyytdpeosistätyeöhttköämpyäydneositnä,
mutta tätä tietoa ei ollut työnvälitystilastossa; niin on ollut myös aiemmin, sillä työnhakijalla ei ole velvoitetta
on pitkittynyt yli pitkäaikaistyöttömyyden rajan. kolmannes näyttäisi ”sulavan” vuosien 2017 ja ilmoittaa syytä, miksi ei enää ole työnhakijana.
Samalla aiempaa useampi työtön on työllistynyt 2018 aikana. Edellisessä TEM:n lyhyen aikavälin 7 Nähtäväksi jää, miten tulossa oleva tulorekisteri muuttaa tilannetta.
ja a8 iempaa useampi työtön on joko löytänyt töitä työmarkkinaennusteessa (Alatalo – Hämäläinen Kuvioissa 2 a ja b käytetään 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa, josta seuraa se, että muutokset virroissa näkyvät
taivmiivueeultläe.npoistunuttyöttömyydestä.Suurelta osin kyse on ollut vahvistuneesta työvoiman kysynnästä.
Työttömien työnhakijoiden määrä ja pitkäai- kaistyöttömyys ei siis tosiasiassa noussut aivan niin korkeaksi kuin miltä se tilastoissa näytti. Vastaavasti vuonna 2017 nähty työttömyyden lasku työnvälitystilastoissa ei ollut ainoastaan kasvavan työvoiman kysynnän aiheuttamaa. Viime aikoina työllisyyden kasvu on kuitenkin ollut ”aitoa” eli seurausta hyvästä talouskasvusta ja työvoiman kysynnästä. Tilastokeskuksen sel- vityksen mukaan (Hannula – Larja (2018)) voi- makas työllisyyden kasvu ei myöskään selity sillä, että erityisesti hyvin vähäisiä työtunteja merkit- sevä työ olisi voimakkaasti lisääntynyt. Kyse on ollut hyvin pitkälti kokoaikaisesta työstä.
Hyvä työmarkkinatilanne on myös vähentä- nyt voimakkaasti sitä, että työttömyys pitkittyy
– Maunu – Mähönen 2018) pitkäaikaistyöttö- myydeksi arvioitiin vuodelle 2018 noin 77 000. Hyvästä kehityksestä huolimatta suuruusluokal- taan lähes 80 000 hengen pitkäaikaistyöttömyys on korkea. Lisäksi esimerkiksi kesäkuussa 2018 oli noin 85 000 työtöntä työnhakijaa, joilla työt- tömyysjaksoja on vähintään 12 kk 16 kuukauden aikana, tai aktiivitoimi päätyy työttömyyteen tai he siirtyvät suoraan yhdestä työvoimapalvelusta toiseen. Yhdenjaksoisesti vähintään 12 kk työt- tömänä olleita oli tuolloin 77 000. Yhteensä siis noin 162 000 työtöntä työnhakijaa on ollut tois- tuvasti tai pitkittyneesti työttömänä. Siten noin 5,5 % työvoimasta kuuluu tähän ryhmään.
Kuinka poikkeuksellista työllisyyden kasvu on ollut?
Vuoden 2017 lopulta lähtien työllisyyden kasvu on ollut vahvaa. Mutta onko se ollut poikke-
8 Kuvioissa 2 a ja b käytetään 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa, josta seuraa se, että muutokset virroissa näkyvät viiveellä.
45