Page 28 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Muita vuoden artikkeleita olivat professori Martin Osterlandin valtiollista työnvälitystä Saksan liittotasavallassa käsittelevä teksti, työvoi-man ulkoista ja sisäistä liikkuvuutta sekä raken-nemuutosta käsiteltiin myös. Lauri Korpelainen kirjoitti otsikolla työttömyyttä voidaan alentaa, Pekka Castrén esitteli STK:n työvoima- ja koulu-tustiedustelua, kun Oiva Lönnberg käsitteli edel-lisen vuoden avoimia työpaikkoja ja työttömiä työnhakijoita. Työvoimapolitiikan säädösvalmis-telua ja erityisryhmien työllistämistä sekä tiedon käyttöä työnvälityksen tietojärjestelmässä käsi-teltiin myös. USA:n, Ruotsin ja Suomen yhteis-kuntien rakennemuutoksia esiteltiin niin ikään lukijalle, kuten työttömyys, työttömyyseläke ja tilastot sekä Suomen ja Ruotsin työttömyys-tilastojen vertailua käsittelevä kirjoitus. Antti Romppanen Taloudellisesta suunnittelukeskuk-sesta kirjoitti väestörakenteen muutoksesta ja työmarkkinoista, Ilkka Nio käsitteli työttömyys- ja muita ennenaikaiseläkkeitä tilastojen valossa. Niilo Sääski ja Timo Jokiperä kirjoittivat otsi-kolla ”työvoimaneuvojia lisää työnvälitykseen”. Artikkeli perustui regressioestimointeihin, joi-den perusteella työttömyyttä voitaisiin alentaa työvoimaneuvojien työpanosta lisäämällä. Pentti Lehmijoki kirjoitti vajaakuntoisten ammatilli-sesta kuntoutuksesta.Vuonna 1988 julkaistiin OECD:n apulaisosas-topäällikkö John Llewellyn artikkeli ”talouspo-litiikan suuntaukset: kysynnän säätelystä työ-markkinoiden joustavuuteen”, joka kuvasti talouspolitiikan ja työmarkkinoiden vuoro-vaikutusta ja OECD:n ajattelun muuttumista. Muita aiheita olivat yritysten työhönottotuki, työttömyystilastojen erot yksilötasolla, jous-tavuus työmarkkinateorioiden näkökulmasta, Suomen siirtolaisuus- ja ulkomaalaispolitiikan haasteet (Risto Laakkonen), STK:n työvoima- ja koulutustiedustelu sekä Tanskan työtarjo-ukset pitkäaikaistyöttömille. ”Suomi ja yhden-tyvä Eurooppa”-artikkeli kuvasi 80-luvun lopun nopeasti muuttuvaa tilannetta. Työvoiman liik-kuvuus, työllistämistoimenpiteet, kuntatason työvoimatilastot sekä neljä vuosikymmentä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja Institute of Manpower Studies -tutkimuslaitoksen esittely olivat muuta aineistoa. Lisäksi käsiteltiin aktii-vista yhteiskuntaa ja työvoimapolitiikkaa sekä toimihenkilötyöttömyyttä.Vuosi 1989 avattiin jännittävällä aiheella: hys-tereesiteoria työttömyyden selittäjänä, mistä kir-joitti Arto Eno. Työttömien työn etsintätavat ja työnvälitystä käyttävien taustaominaisuudet oli myös tärkeä aihealue. Jorma Vilhunen käsit-teli rakenneongelmien hoitoa työvoimapolitii-kan tehtäväalueena. Työvoimapulaa käsiteltiin samaten. Altti Majava kirjoitti työvoimapoliitti-sia näkökohtia sapattivapaasta. Vuoden 1989 vii-meisessä numerossa päätoimittajaksi tuli Matti Pukkio, joka kertoi lukijalle ministeriöuudistuk-sesta, sen taustoista ja lehden uudistuksista. Kun työvoimaministeriö muutettiin työministeriöksi kesäkuussa 1989 ja sinne koottiin työelämää, ts. lähinnä työlainsäädäntöä, työoloja, työsuojelua, työelämän tutkimusta, Kansainvälistä työjärjes-töä ILOa sekä työriitojen sovittelua koskevat asiat aiempien lisäksi, tarkasteltiin myös ministeriön julkaisuja tässä yhteydessä ja ”Työvoimakatsaus on kestänyt uudistuksen kriittisen tarkastelun ja jatkaa jokseenkin nykyisellä linjallaan, korkean ammattitason spesiaaliaikakauskirjana”, Pukkio kirjoitti. Samalla hän ilmoitti lehden muutta-van nimensä Työpoliittiseksi aikakauskirjaksi. Muissa artikkeleissa käsiteltiin työvoimapulan mittaamista, työvoiman riittävyyttä, uuden työl-lisyyslain vaikutuksia, työvoimapolitiikan suun-taa Kanadassa sekä EC:n nopeasti laajenevaa työ-voimapoliittista tutkimusta. Työministeriö ja Työpoliittinen aikakauskirja 1990–2007Työministeriön perustaminen lavensi aiheita työvoimakysymyksistä työelämän aihepiirei-hin. Myös työelämäaiheiden sisällöllinen kirjo kasvoi nopeasti. 1990-luvun lama lisäsi voima-peräisesti tutkijoiden ja rahoittajien kiinnos-tusta työmarkkinoihin, työllisyyteen ja työttö-myyteen, mikä näkyi lehdessä runsaana artik-