Page 26 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

lyssä. Työllisyyskatsaukset oli muutettu nimel-tään työttömyyden rakenteen tarkasteluksi tiet-tynä kuukautena. 1980-luku avattiin työvoimakatsauksessa kansainvälisillä aiheilla: OECD:n kehitysstra-tegioiden ja positiivisen sopeuttamisen artik-kelilla sekä pohjoismaisia näkemyksiä työvoi-mapoliittisesta tutkimuksesta käsittelevällä aiheella. Juhani Lönnroth käsitteli OECD:n kas-vustrategiaa ja sen tuloksettomuutta. OECD:n vuoden 1976 kasvustrategiassa lähdettiin siitä, että keskimäärin 5 %:n bkt:n lisäys olisi aikaan-saatava, jotta täystyöllisyys voidaan saavuttaa. Kasvustrategia edellytti erityisesti kokonais-kysynnän elvyttämistä, investointien vauhdit-tamista ja maksutaseiden tasapainottamista. ”Kasvustrategia ei kuitenkaan koskaan tuotta-nut erityisempiä tuloksia”, Lönnroth kirjoittaa. Hän näki epäonnistumisen syitä kaksi: OECD-maiden kesken oli erimielisyyttä siitä, painote-taanko työttömyyden vai infaation torjuntaa ja toisaalta tuolloisen laman syyt olivat rakenteelli-sia, kun keinovalikoima oli suhdannepoliittinen. Opettavaista tekstiä tänä päivänäkin.Tuon ajan kansainvälisen kasvustrate-gian käsittely on tämän päivän näkökulmasta monestakin suunnasta kiintoisaa, mutta aivan erityisesti siinä näkyy kasvuteoreettisen ajat-telun tuonaikainen suuntaus, jota voisi kutsua eksogeeniseksi, kun nykyinen ajattelu perustuu endogeenisiin kasvutekijöihin. Tätä ajattelumal-lien ja kasvupolitiikan muutosta kuvaa oivalli-sesti Matti Pohjola (2017) kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Salme Jamalainen käsitteli artikkelissaan virastotyöjärjestelmää työllisyyden hoitokei-nona. Muissa artikkeleissa käsiteltiin pitkäai-kaistyöttömyyttä sekä nuorisotyöttömyyden anatomiaa. Eero Polus eritteli sekä rakenteelli-sia että yksilökohtaisia taustasyitä nuorisotyöt-tömyydelle. Vuonna 1981 Unkarin työministerin Suomen -vierailun yhteydessä pitämästä esitelmästä oli laadittu tiivistelmäartikkeli Unkarin ajan-kohtaisista työllisyyspolitiikan kysymyksistä. Osastopäällikkö Lauri Korpelainen toi keskuste-luun uuden aiheen: automaation sosiaalis-talou-delliset ongelmat. Automaatiota käsiteltiin sekä työllisyyden määrään vaikuttavana tekijänä että työtehtävien muuttumisena. Niilo Sääski käsit-teli työmarkkinoiden toimintatapaa ja työnväli-tyksen markkinaosuutta. Hän päätyi hyvin kiin-toisien estimaatioiden perusteella siihen, että Suomen työmarkkinoilla solmitaan noin mil-joona työsuhdetta vuosittain, mistä suuri osa on lyhytkestoisia. Artikkeli on paitsi metodisesti etevä, myös teoreettisesti siinä viitataan tuolloin työmarkkinatutkimuksessa kovassa huudossa olleeseen kaksoistyömarkkinateoriaan. Lisäksi käsiteltiin työvoimahallinnon laskenta- ja suun-nittelujärjestelmän kehittämistä. Työvoiman rekrytointikysymykset ja niiden vaikutus työn-välitystoiminnalle ja työllistämistoimenpiteille nostettiin myös keskusteluun. Samoin käsitel-tiin työttömien työhönsijoittumisedellytyksiä ja esiteltiin uudistettua työnvälitystilastoa.Vuoden 1982 aiheita olivat työttömyyden kasvun syyt, työttömyys tänä päivänä ja mil-laiset mahdollisuudet koulutuksella on tasa-painottaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Mielenkiintoinen artikkeli on vs. professori Vesa Kanniaisen työttömyys tänä päivänä: se oli radiossa luettu talouskommentti. Timo Filpus raportoi taas työvoimapoliittisten tutkimus-ten ”painosuunnista”, joita oli nyt enää kaksi: työmarkkinoiden kehitysnäkymät ja toimenpi-teiden arviointi. Näiden alla oli yhteensä seit-semän tietotarvealuetta. Uudenlainen aihe oli myös metsäntutkimuslaitoksen tutkija Mikko Toropaisen artikkeli energiainvestointien rahoitustuesta työllisyyspolitiikan välineenä. Työvoimatoimiston avoimet työpaikat ja työn-hakijat oli Oiva Lönnbergin melko laaja tilasto-katsaus. Vuoden 1983 aiheet avasi ”paikallinen yrittäjyys luo työllisyyttä”, jonka kirjoittaja oli dosentti Henri J. Vartiainen. ILOn työtilastokon-ferenssista julkaistiin raportti. Työnvälityksen asiakasryhmiä, työllistämistukia ratkaisuna työttömyyteen ja ammatillisesta koulutuksesta työelämään käsitteleviä artikkeleita julkaistiin.