Page 29 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

kelitarjontana. Työhallinto oli myös modernien johtamisjärjestelmien kehittämisen ja käyt-töönoton etulinjassa Suomen julkishallinnossa. Tutkimustoiminnassa ministeriön rahoituksen rooli on merkittävä, laajoja tutkimusavusteisia kehittämisohjelmia ja myöhemmin tutkimus-ohjelmia käynnistettiin. Työvoimapolitiikassa työvoimapalveluiden rooli kasvoi ja myös niihin liittyvä kehitys- ja tutkimustoiminta oli syväl-listä. Tämä kaikki heijastui lehdessä. Ensimmäisessä Työpoliittisen aikakauskir-jan nimellä ilmestyneessä numerossa vuonna 1990 todetaan aihepiirien laajentuneen työvoi-mapoliittisista kysymyksistä työelämään koko-naisuudessaan. Numerossa käsiteltiin arvioita työvoimapolitiikan päätösvallan ja hallinnon hajauttamisesta, työvoimapolitiikan tutkimuk-sen tulevaisuutta, Työelämä 2000 -nimistä tut-kimus- ja kehitysohjelmaa (tästä kirjoitti Timo Kauppinen). Työvoimatoimistojen avoinna-oloaikakokeilu ja työvoimakoulutuksen asema olivat myös artikkelien aiheita. STK:n ja SAK:n aikuiskoulutusintresseistä julkaistiin tutkijoi-den artikkeli, ILOn työllisyyspolitiikkaa arvioi-tiin, myös teknologista muutosta, vireää yhteis-kuntaa työpoliittisena ajatusrakennelmana ja eurooppalaisen työpolitiikan visiointia käsitel-tiin. Massapalveluista joustavuuteen oli Robert Arnkilin artikkelin aiheena. Pekka Tiainen kir-joitti työnvälityksen atk-järjestelmän kustan-nus-hyöty-analyysista, Juhani Pekkola teletyöstä (etätyöstä). Tuire Santamäki-Vuori kirjoitti työ-voimapolitiikan evaluaatiotutkimuksista, lisäksi käsiteltiin työttömyyden toistuvuutta ja työvoi-man vuokrausliikkeitä työmarkkinoilla ja lain-säädännössä. Seuraavana vuonna, 1991, tarkas-teltiin mm. arvioita työvoiman kysynnän ja tar-jonnan kehityksestä, Pohjois-Karjalaa koskevaa alueanalyysia, yrittäjien suhtautumista työvoi-matoimiston palveluihin ja Pohjoismaista työ-ympäristökeskustelua. Juhani Lönnroth kirjoitti OECD:n uudesta työvoimapoliittisesta strate-giasta, Tuomo Alasoini käsitteli henkilöstön osallistumista Länsi-Euroopan maissa, lehdessä käsiteltiin myös talouden ja työmarkkinoiden tasapainoa, luvatonta ulkomaista työvoimaa, Australian työelämän kehittämistoimia, työl-lisyyslain roolia, starttirahaa ja siirtotyönteki-jöitä koskevia ILOn sopimuksia, Iso-Britannian ”humaania” pakolaispolitiikkaa ja palvelun käsi-tettä työhallinnossa.Vuonna 1992 aiheina esiintyivät Euroopan integraation vaikutukset Suomen työvoimapoli-tiikkaan, siirtolais- ja pakolaistutkimuksen ajan-kohtaiset haasteet ja mm. kokemukset etätyöstä. Etätyöartikkelin oli laatinut Päivi Järviniemi. Työelämän laatua, arvoja ja työuran kehitystä, suhdannekäännettä työvoimapiireissä, työor-ganisaatioiden tulevaisuudennäkymiä ohuen ja ihmiskeskeisen tuotannon näkökulmista, Länsi-Euroopan yhdentymistä ja Suomen työ-voimapolitiikan tulevaisuutta sekä Euroopan yhdentymistä ja työvoimatutkimusta käsiteltiin lehdessä. Kari Hietala käsitteli työttömyyden kustannuksia, työllisyyslakia arvioitiin, työt-tömien seurantaa vuosina 1989–1991 esiteltiin ja myös työvoiman liikkuvuutta ja alueellisia tuloeroja pohdittiin. Pirkko Aulin-Ahmavaara kirjoitti kuinka aktiivisella työvoimapolitiikalla oli yhä keskeisempi merkitys Ruotsin talous-politiikassa. Pohjoismaista työnantajakenttää eriteltiin, lattiatason ideaalityöntekijästä kirjoi-tettiin ja työvoimakoulutuksen eriytyneistä stra-tegioista ja työllisyyspolitiikan tehostamisesta kirjoitettiin. Tuo viimeksi mainittu oli oman väi-töskirjani pohjalta syntynyt artikkeli, samalla ensimmäinen artikkelini TAK:ssa. Sen jälkeen niitä onkin riittänyt. Oiva Lönnberg kirjoitti kiinnostavan artikkelin työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyystietojen eroista. Vuosi 1993 avattiin kansainvälisen työpo-litiikan teemanumerolla, jossa aiheina oli-vat mm. johdatus aihepiiriin, maahanmuuton vaikutukset, Suomalais-ugrilainen työvoiman Venäjällä, Euroopan kilpailukyky ja työmarkki-naosapuolten vuoropuhelu Euroopassa. Heikki Silvennoinen käsitteli työvoimakoulutuksesta työmarkkinoille sijoittumista, muita teemoja olivat työttömyydestä yrittäjyyteen siirtymi-nen, maahanmuuttajien koulutus, työvoima-