Page 27 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Vuonna 1984 esiteltiin työllisyys- ja työvoi-mapoliittisen ohjelman (TYPO) luonnoksen ajatuksia: työllisyystavoite huomioon kaikessa yhteiskuntapolitiikassa. Uudentyyppinen tar-kastelu oli myös Hannu Katajamäen alueelli-nen analyysi Vaasan läänin työllisyystilanteen muuttumisesta. OECD:n toimintaa raportoi-tiin lehdessä melko tiiviisti, esimerkiksi Pirkko Aulin-Ahmavaara raportoi työttömyyden mää-rittelystä OECD:ssä. Paikallinen yrittäjyys ja työvoimapolitiikka sekä palkkaukseen osoitet-tujen työllisyysmäärärahojen aluejako, metsäta-louden työvoiman kehityssuunnat, pitkäaikais-työttömyys sekä työvoimatutkimus ja työnväli-tystilasto työttömyyden kuvaajina olivat muut artikkelit.Vuonna 1985 Juhani Lönnroth käsitteli työ-ajan lyhenemistä ja työllisyyttä ja Niilo Sääski työsuhteiden kestoa, Oiva Lönnberg kirjoitti työttömien uudesta toimeentuloturvasta uuden työttömyysturvalain valossa. Teknistä muutosta ja työllisyyttä käsiteltiin myös, kuten työllisyy-den kehityseroja eri maissa selittäviä tekijöitä. Katsaus työttömiin työnhakijoihin ja avoimiin paikkoihin kuului vakiosisältöön. Psykiatrisesti oireilevista työttömistä kirjoitettiin, kuten OECD:n ja sen ministerikokousten työvoima-poliittisesta merkityksestä. Artikkeleissa oli teemoina myös se, miksi pitkäaikaistyöttömät eivät työllisty ja miten rekisteröity työttömyys on määritelty Euroopan talousyhteisössä.Vuoden 1986 Työvoimakatsaus uudistettiin niin teksti- kuin taulukko-osiltaan. Artikkelien ohella tarkoitus oli antaa tilaa katsauksille, kes-kusteluille ja tutkimusten arvioinnille. Myös bibliografsia tiivistelmiä valmistuneista tut-kimuksista alettiin julkaista, kuvio- ja tauluk-ko-osat uudistettiin. Taulukko-osioon lisättiin työvoimapoliittisia toimenpiteitä käsitteleviä tauluja, kuten myös työttömyyden rakennetta kuvaavia tilastoja. Artikkeleissa käsiteltiin tek-nologiaa ja työllisyyttä, työttömyyden kasautu-mista, Tilastokeskuksen Päivi Keinänen kysyi artikkelissaan, syntyykö työvoimatilinpito, Aarre Heikkilä kirjoitti pitkäaikaistyöttömien työllistämistuesta työllisyyden hoitokeinona, kun Niilo Sääski ja Timo Jokiperä käsittelivät työttömyyden keston alueellisia eroja. Matti Sihto julkaisi perusteellisen katsauksen työ-voimapoliittiseen tutkimustoimintaan Saksan Liittotasavallassa. Työvoimaneuvoston pää-sihteeri Jorma Palola kirjoitti ILOn kolmikan-taperiaatteesta työvoima-asiain hallinnossa. Katsauksissa käsiteltiin työllisyyspolitiikan kansantaloudellisia puitteita, työmarkkinoiden alueellista tasapainottomuutta sekä työmarkki-noiden ja työnvälityksen tutkimista. Vuoden 1987 30-vuotisnumerossa käsitel-tiin myös lehden historiaa. Julkaisua perus-tamassa ollut Toini Ristimäki kirjoitti kul-kulaitosten ja yleisten töiden ministeriössä Työvoimakatsauksen edeltäjän ilmestyneen nimillä Työmarkkinakatsaus sekä Tiedoituksia, jotka olivat siis nykyisen Työpoliittisen aika-kauskirjan ensimmäiset edeltäjät. Nämä ilmes-tyivät vuosina 1958–1961, työmarkkinakatsaus kuukausittain ja Tiedoitus neljä kertaa vuo-dessa, mutta epäsäännöllisin väliajoin. Painos oli pieni ja jakelu tapahtui lähinnä hallinnon sisällä. Työmarkkinakatsauksessa julkaistiin katsaus työllisyystilanteeseen sekä piiripäälli-köiden laatima työttömyysennuste. Ristimäen 30-vuotisjuhlanumeron kirjoituksessa todetaan, että ensimmäinen työvoimapoliittinen artikkeli lehden historiassa oli Aarre Heikkilän vuonna 1969 julkaisema ”Piirteitä aktiivisesta työvoima-politiikasta”. ”Koko kuluneen 30-vuotiskauden ajan Työvoimakatsausta on tehty uskomattoman vähin resurssein”, Ristimäki kirjoitti 30 vuotta sitten. (Ristimäen huomion voi nyt vahvistaa koskevan myös seuraavaa eli juuri mennyttä 30 vuotta). ”Vuonna 1958 aloitettiin käytännölli-sesti katsoen tyhjästä: ei ollut työvoimaa, työlli-syyttä ja työttömyyttä kuvaavia tilastoja, ja vain vähän niitä koskevia tutkimuksiakin. Vähitellen luotiin tilastopohja ja kehitettiin se luotettavaksi ja monipuoliseksi. Tilastopohja antoi mahdolli-suudet havaita ja vähitellen analysoidakin ilmi-öitä ja virisi vilkas ja vireä tutkimustoimintakin”, Ristimäki kirjoitti.