Page 31 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

joitti työttömien psyykkisen ahdingon oireista Zullingerin menetelmän valossa. Hannu Tervo kirjoitti Suomen paikallisista työmarkkinoista. Vesa Rantahalvari käsitteli EU-jäsenyyttä ja työ-ministeriön työvoimapoliittista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Varpu Weijola esitteli julki-sen työnvälityksen markkinaosuutta mittaavan menetelmän, joka on muuten edelleen käytössä. Pekka Tiainen ja Kari Hietala jatkoivat keskuste-lua työttömyyden kustannusten mittaamisesta ja erityisesti verotulomenetysten huomioon otta-misesta. Pekka Peltola kirjoitti tasavallan pre-sidentin työllisyysyöryhmän ehdotuksesta ns. kaksi kertaa kuusi tuntia -työvuoromallin kokei-lusta. Ville Nurmi kirjoitti pitkäaikaistyöttömien koulutushalukkuudesta, Leo Suomaa Euroopan yhdentymisestä ja työsuojelulainsäädännöstä. Työllisyysvaikutusten arviointikehikkoa ja sen sovellusta esiteltiin lukijoille. 1995 aiheina olivat työvoimakoulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen kokeminen. Tämä Iiris Mikkosen tutkimukseen perustuva artikkeli nosti esille subjektiivisten kokemusten roolin, mikä oli jossain määrin uudentyyppinen näkö-kulma vielä 1990-luvullakin. Länsi-Euroopan työ-markkinajärjestelmien muotoutuminen oli Ari Niemisen aiheena, kun Juhani Pekkola kirjoitti tietoyhteiskunnan työllisyys- ja aluepolitiikasta. Työvoimakoulutuksen tuloksellisuutta käsitel-tiin. Pekka Tiainen kirjoitti väitöskirjaansa perus-tuen taloudellisen kasvun tekijöistä Suomessa työvoiman, pääoman ja kokonaistuottavuuden osuuksien tarkasteluna. Antti Saloniemi kirjoitti talonrakennusalan työvoimasta väestölasken-ta-aineiston valossa. ”Pätevyyttä vientityöhön” oli Juha Mattilan aiheena. Korkeakoulujen työ-voimakoulutusta käsiteltiin, kuten EU:n sosiaa-lirahasto-ohjelmien seurannan ja evaluoinnin periaatteita. Artikkeliaiheita olivat myös työ-osuuskunnat, työvoimatoimistojen palvelupa-laute, yrittäjyys ratkaisuna työttömyyteen ja Yhdysvaltojen työsuojeluhallinnon uudistukset sekä markkinaosuudet tuloksellisuuden mit-tareina. Alueellisten työttömyyserojen pysy-vyydestä kirjoittivat Hannu Tervo ja Jaakko Pehkonen. Akateemiset työvoimakoulutuksessa ja Ruotsin ja Suomen työvoimapolitiikan tarkas-telu sekä korporatistinen regionalismi alueiden Euroopan osana olivat myös aiheina.Tuomo Alasoini käsitteli vuoden 1996 artikkelissaan työelämän tutkimusavus-teista kehittämistä ja julkisen vallan roolia. Työvoimakoulutuksen vaikuttavuus ja talous sekä Työvoima 2010 -projektin tulosten arvi-ointi olivat myös lehden käsittelemiä aiheita. Juha Kettunen kirjoitti työvoiman vaihtu-vuudesta ja palkkaprofileista metalli- ja met-säteollisuudessa. Korkeakoulujen työvoi-makoulutuksen vaikutukset työllisyyteen ja yrittäjyyteen sekä valtion talousarvion työl-lisyysvaikutusten arviointimenetelmän esit-tely ja tulokset esiteltiin lukijoille keväällä 1996. Työvoimakoulutuksen laadunhallinta oli Juhani Turtiaisen aiheena. Per Kungshoej Madsen käsitteli koulutusta ja aktivointia pohjoismaisina työvoimapolitiikan linjauk-sina. Matti Sihto kirjoitti ikääntyvien asemaa selvittäneen komitean työn pohjalta ikäänty-vien työmarkkina-asemasta. Työ loppuu – lop-puuko työttömyys oli Päivi Naumasen ja Heikki Silvennoisen artikkeliaiheena. Vuoden 1997 lehti käsitteli kadotettua suku-polvea eli nuorisotyöttömyyttä. Kvalifkaatio ja ennakointi, elämän kulku ja sosiaalinen muu-tos, tietoammattilaiset työelämässä, alueellisen ennakoinnin mahdollisuuksia (Juha Pusila), alueellinen liikkuvuus, alueelliset työttömyy-serot ja omistusasuminen sekä työttömyyden keston alueellinen vaihtelu ja oppisopimus oli-vat käsiteltyjä aiheita. Lukijoille esiteltiin myös vuoden 1998 alusta voimaan tulevan työvoima-poliittisen uudistuksen taustaa ja tavoitteita sekä uudistuksen ulkopuolinen vaikutusarvio. Vuoden 1997 viimeinen numero oli 40-vuotis-juhlanumero. Tämä näkyi muun muassa leh-den uudistetussa ulkoasussa. Oiva Lönnberg käsitteli artikkelissaan Työpoliittisen aika-kauskirjan 40 vuotta. Numeron muita kirjoit-tajia olivat Pertti Koistinen, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Seppo Roivas, Maija Polus, Ville