Page 32 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Heinonen ja Timo Filpus. Mika Tuomaala esit-teli rekrytointiongelmien seurantajärjestelmää. Oiva Lönnberg kirjoitti 40-vuotiskatsaukses-saan, että ”laman ja työttömyyden mukanaan tuomat sosiaaliset ongelmat sekä työelämässä ja kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneet suuret muutokset ovat 1990-luvulla aikaansaa-neet lisääntyvää kiinnostusta työvoimapolitii-kan, työelämän ja työttömyyden tutkimukseen. Tällaisen tutkimustiedon kasvu on ollut erittäin huomattavaa. Kiinnostuksen kasvu työelämän kysymyksiin on näkynyt myös Työpoliittiseen aikakauskirjaan tarjottujen artikkelien suu-rena kasvuna”. Lönnbergin arvioon on helppo yhtyä. Työvoimatutkimus oli ollut leimallisesti Suomessa sosiaalitieteellistä ja vasta 1990-luvun lama alkoi lisätä laajemmin taloustieteili-jöiden kiinnostusta työmarkkinoita, työllisyyttä ja työttömyyttä kohtaan. Vuoden 1998 lehdessä käsiteltiin miehiä ja naisia elinkeinoelämän johtotehtävissä, tuki-työllistämisen ja työvoimakoulutuksen vaikut-tavuutta, kasvun työllistävyyttä alueellisesta näkökulmasta sekä eräiden ammattien rekry-tointiongelmia. Marja-Liisa Parjanne kirjoitti määräaikaisista työntekijöistä joustavana työ-voimapuskurina, lehti antoi palstatilaa myös työn epävarmuuden kokemiselle, työttömyy-den rakennetarkasteluille, osaavan väen työ-voimakoulutukselle, työelämän kehittämisoh-jelmalle ja uuteen työhön ja ammattiin siirty-miselle sekä työmarkkinoiden virtatarkaste-lulle. Ammatinvalinnanohjauksen merkitystä työvoimapolitiikassa käsitteli Antti Tapaninen. Kokonainen teemanumero oli omistettu ohjauskysymyksille ja käsiteltyjä aiheita olivat ammatinvalinnanohjaus ohjaaja-asiakas -neu-votteluina, asiakkaan tiedostamattomat odo-tukset ohjaustyön lähtökohtina, vailla ammatti-koulutusta olevat nuoret, naisten elämänkulku nuoruudesta aikuisuuteen sekä Uudenmaan elämänkulku, sukupuoli ja ohjaus -hanke. Jukka Kohtanen raportoi asiakaspalautetutki-muksista työhallinnossa, Jussi Toppila kirjoitti yhteiseurooppalaisesta työllisyysstrategiasta, Elina Palola kirjoitti kulttuurista ja työllisyy-destä Euroopan Unionissa, Petri Böckerman työajoista ja työllisyydestä ja Ville Nurmi kou-lutukseen suhtautumisesta. Vuoden 1999 alusta työministeriön organisaa-tiouudistuksen myötä myös Työpoliittinen aika-kauskirja organisoitiin uudelleen. Lehdessä alet-tiin julkaista pääkirjoituksia ja minä tulin pää-toimittajaksi (ensimmäisen kerran). Lehdelle asetettiin uusi tehtävä: sen ”tarkoituksena on edistää työpolitiikkaan liittyvää, tutkimukseen ja asiantuntijuuteen perustuvaa keskustelua sekä tukea työministeriön strategiatyötä.” Tämä lehden ”tarkoituspykälä” on edelleen voimassa, ainoastaan ministeriö on muuttunut työ- ja elin-keinoministeriöksi. Päätoimittajaksi nimettiin vuorotteluperiaatteella kolme tohtoria: Heikki Räisänen, Matti Sihto ja Pekka Tiainen. Tällä tiellä ollaan muuten edelleen, paitsi Sihto on jo siirtynyt eläkkeelle ja edellisestä vuorotte-lustakin on jo aikaa. Ensimmäisessä uudessa aikakauskirjassa käsiteltiin työmarkkinoi-den sukupuolen mukaista kahtiajakautumista Pohjoismaissa, näkökulmia tietoyhteiskuntaan, ikäjohtamista, opintomenestystä paperiteolli-suuden koulutushankkeessa ja valmentavan koulutuksen vaikuttavuutta. Vuoden 1999 nume-rot ilmestyivät kahtena kaksoisnumerona, joista toisen teemana oli työllisyysaste. Työllisyysaste -teemassa professori Erkki Koskela kirjoitti työt-tömyydestä, työmarkkinainstituutioista ja talo-utta kohtaavista shokeista, VM:n tuolloinen yli-johtaja Martti Hetemäki käsitteli lähiajan talous-politiikan vaatimuksia työllisyyden kannalta. Hetemäki katsoi talouspolitiikan vaatimusten riippuvan kolmesta seikasta: talouskehityksen riskien luonteesta, rakenteellisen työttömyy-den tasosta sekä rakenteellisen työttömyyden syistä. Näkökulma tuntuu edelleen sekä käsit-teellisesti pätevältä että muutoinkin olennai-selta. Pekka Tiainen käsitteli myös rakenteel-lisen työttömyyden alentamista ja työllisyyden kasvattamista. Pekka Myrskylä kirjoitti työpaik-kakehityksestä ja työllisyysasteesta alueittain kun Helka Hytti pohti, voidaanko ikääntynei-