Page 33 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

den poistumiseen työelämästä vaikuttaa. Tapio Rissanen eritteli perhevapaita ja naisten työlli-syysastetta 1990-luvulla. Elina Palola käsitteli vammaisten integrointia työelämään EU:ssa. Anneli Manninen kirjoitti tietoteollisuuden osaamistarpeista. Tuomo Alasoinin artikke-lissa rikottiin perinteisiä raja-aitoja, kun uusien työn organisointimuotojen ja työorganisaati-oiden kehittämisen vaikutuksia työllisyyteen analysoitiin. Tämä oli kenties yksi ensimmäi-siä työpolitiikan eri lohkojen vuorovaikutuksia tarkastelleita kirjoituksia. Heikki Rämälä kir-joitti uusyrittäjän menestymisedellytyksistä. Työllisyysasteteemanumerosta muodostui huima tietopaketti. Vuoden 2000 ensimmäisessä numerossa oli myös runsaasti sisältöä: pääkirjoitus, 8 artikke-lia ja 5 katsausartikkelia. Työmarkkinoilta syr-jäytyminen, tulonsiirto- ja verojärjestelmän työvoiman tarjontavaikutuksia, ikääntynei-den työntekijöiden vahvuuksia ja heikkouksia, Pohjoismaisten nuorten tietä työelämään, nuor-ten työpajoja, pitkäaikaistyöttömyyttä, työsyr-jinnän ehkäisyä ja vajaakuntoisten mahdolli-suuksia käsiteltiin lehdessä. Seuraava numero oli teemoiteltu aluekehitykseen, osaamiseen ja kasvuun liittyväksi. Siinä käsiteltiin asuntomark-kinoiden toimintaa ja työmarkkinoiden sopeu-tumista, yritysten rekrytointiprosessia, koulu-tustarpeita, Suomen työllisyysreservejä sekä kansainvälisen järjestelmän muutosten heijas-tuksia Suomen maahanmuutto- ja pakolaispoli-tiikkaan. Vuoden viimeisen numeron pääkirjoi-tuksen aihe oli ”uusi talous” työmarkkinoiden muutostekijänä. Lehdessä käsiteltiin työpolitii-kan haasteita uuden talouden oppimisympäris-tössä, työllisyyttä ja UMTS-toimilupia (Heikki Niemeläinen), tietoyhteiskunnan maakunnalli-sen kehityksen arviointia, palkkaeroja, oppimista fordismin jälkeiseen työhön sekä ikää ihanteena ja valintakriteerinä rekrytoinneissa. Lehdessä julkaistiin lisäksi mm. pitkäaikaisen kansliapääl-likön Pertti Sorsan läksiäishaastattelu. Vuonna 2001 päätoimittajana toimi Matti Sihto. Ensimmäinen numero avattiin työvoiman riittävyys -teemalla. Antti Kasvio käsitteli työvoi-man riittävyyttä tulevaisuuden työmarkkinoilla, Heikki Räisänen ja Mika Tuomaala tarkastelivat lyhyen aikavälin rekrytointiongelmia ja Pekka Tiainen suurten ikäluokkien työelämästä pois-tumisen vaikutuksia. Reijo Vanne kirjoitti eläk-keistä ja työvoimasta, Pekka Parkkinen alueel-lisista työllisyysreserveistä, Simo Pinomaan aiheena taas oli työvoiman riittävyys Suomessa Erkki Laukkasen tarkastellessa EU:n laajen-tumista ja maahanmuuttoa. Teemanumeron katsausosastokin oli laaja. Lehteä teemoitel-tiin tuolloin voimakkaasti, kakkosnumeron teemana oli ikä, ammattitaito ja terveys – mitä tehdä vaikeasti työllistettäville. Teemaa lähes-tyttiin muun muassa alueellisen työllisyyspoli-tiikan tapaustutkimuksilla Saksasta ja Suomesta, työterveyspalvelujen ulottamiselle työttömille, maahanmuuttajien työllistymisen ehdoilla (Annika Forsander) , tuetulla työllistämisellä ja sosiaalisen kuntoutuksen aiheella. Myös vajaa-kuntoisten ja ikääntyneiden tilannetta käsitel-tiin. Seuraavan numeron teema oli työvoima-politiikan seuranta ja arviointi. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia tilastoseurannan poh-jalta lähestyttiin metodisesti (Heikki Räisänen) ja empiirisesti (Ilkka Nio). Jan Saarela käsitteli keskiarvotietoihin perustuvan työttömyyden tarkastelun empiirisiä ongelmia ruotsinkie-lisessä artikkelissaan. Ilkka Virjo ja Simo Aho käsittelivät työnhakuaktiivisuuteen vaikutta-via tekijöitä. Arja Jolkkonen, Riitta Kilpeläinen ja Pertti Koistinen käsittelivät ammatillista ja alueellista liikkuvuutta työllistymisen keinona. Myös vuoden viimeinen numero oli teemoiteltu: työnvälitys ja aktiivisen työvoimapolitiikan näkymät. Robert Arnkil ja Timo Spangar käsit-telivät työvoimapalvelujen ”Incentive measures” -kehittämishanketta, josta kirjoitti omassa artik-kelissaan myös tätä projektia vetänyt Elisabet Heinonen. Työnvälitysmarkkinat julkisen työ-voimapalvelun näkökulmasta ja miksi työvoima-poliittisten toimien työllisyysvaikutus on vaati-maton oli numeron aiheina, kuten rakenteelli-nen työttömyys ja aktiivinen työvoimapolitiikka.