Page 34 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Vuonna 2002 päätoimittajaksi tuli vuorollaan Pekka Tiainen, jonka kausi jatkui aina vuoden 2007 ensimmäiseen numeroon asti. Tiainen toi lehteen aiempaa vahvemmin talouspoliittista kytkentää ja talouspolitiikan ja työllisyyden yhteyksien analyysia. Jo ensimmäinen Tiaisen pääkirjoitus ”talouspolitiikan ja työllisyyden hoidon linjauksia” kertoi, mitä tuleman piti. Ensimmäisessä numerossa oli myös raportoitu paneelikeskustelu samasta aiheesta. Paneelissa osallistujina olivat Jukka Pekkarinen (PT), Vesa Vihriälä (PTT), Hannu Piekkola (ETLA), Antti Suvanto (SP) päätoimittaja Tiaisen johdatellessa keskustelua. Pekka Parkkinen kirjoitti Työvoima 2020 -väliraportista, Jan Kunz työvoiman liik-kuvuudesta ja EU:n laajentumisesta kun Satu Nurmi analysoi teollisten työpaikkojen henkiin-jäämistä ja Matti Salmenperä innovaation käsi-tettä ja työllisyysvaikutuksia. Kakkosnumeron teema oli työelämä, tuottavuus ja työllisyys. Artikkeleita julkaistiin peräti 10 kappaletta, lisäksi kaksi katsausartikkelia. Tuomo Alasoini kirjoitti työelämän ohjelmallisesta kehittämi-sestä ja sen suhteesta työvoima- ja innovaa-tiopolitiikkaan. Ilmapiirin ja laadun yhteydet, henkilöstön osallistuminen, etätyö, ravintola-muusikot pätkä- ja vuorotyöläisinä, alueelli-nen tuottavuus, työttömyyseläkeläisten mää-rän ennuste, avoin koordinaatiomenetelmä ja hyvinvointipolitiikka EU:ssa, työnantajien asia-kaspalaute työvoimatoimistoille sekä työmark-kinoille tulevat ja tulevan työvoiman kehitys oli-vat aiheina. Seuraavan numeron teemana olivat rakenteellisen työttömyyden kysymykset ja sii-täkin teemasta julkaistiin kahdeksan artikkelia. Tiaisen kunnianhimoista asennetta kuvaa hyvin se, että rakennetyöttömyysteeman ensimmäi-sen artikkelin kirjoittaja oli pääministeri Paavo Lipponen, kirjoitus oli alustuksesta täyden-netty teksti. Heikki Räisänen kirjoitti VATT:n 11 tutkijan laajasta rakennetyöttömyysraportista keskeisiä tuloksia. Pekka Tiainen käsitteli myös teoreettisesti ansiokkaassa artikkelissaan työ-voiman kysyntää ja luonnollisen työttömyyden käsitteen ongelmallisuutta. Pentti Kananen ja Johannes Kananen käsittelivät rakenteellista työttömyyttä taloustieteen tulkintojen kannalta, Eero Siljander kirjoitti työvoiman kysyntäjous-tojen ja työn verokiilan työllisyysvaikutuksista, Liisa Moilasen aiheena oli puolestaan voimava-rat ja elämisen hallinta epätyypillisessä työssä. Tarita Ruoholinna käsitteli terveydenhuoltoalan ikääntyviä muutoksessa, Timo Aro, Marjukka Laiho ja Maija Saari käsittelivät ESR-projektien oppeja. Tiainen aloitti myös tähän päivään asti jatkuneen käytännön istuvan työministerin haastatteluista lehdessä. Haastateltavana oli Tarja Filatov 12 sivun verran. EU:n komission varapääjohtajaksi edennyt Juhani Lönnroth kirjoitti Euroopan työllisyysstrategiasta ja tule-vaisuuden näkymistä ja seuraava artikkeli oli EU-komission työllisyysosaston entisen pääjoh-tajan Allan Larssonin luennosta laadittu teksti. Erkki Laukkanen käsitteli työaikoja EU:ssa, leh-dessä julkaistiin myös sosiaalisia yrityksiä käsit-televä artikkeli. Vuoden 2003 aiheita olivat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan arviointi, mistä haastateltiin Erkki Tuomiojaa. Kansanedustajat Maria Kaisa Aula (valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja) ja Anneli Jäätteenmäki (Keskustan puheenjoh-taja) kirjoittivat artikkelin otsikolla ”työllisyys-keskusteluissa edettävä tavoitteista keinoihin”. Poliitikkojen kirjoittamaksi artikkeli on todel-linen harvinaisuus: siinä eritellään lähdekirjal-lisuutta hyödyntäen työllisyyspolitiikan keino-valikoimaa. Tällaisia analyyttisiä politiikkaorie-ntoituneita kirjoituksia toivoisi näkevänsä jos-kus nykyäänkin. Ja mitä tapahtuikaan vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen? Jäätteenmäki nousi pääministeriksi. Timo Relanderin artik-keli tuottavuudella tulevaisuuteen julkaistiin myös lehdessä. Heli Saijets käsitteli työpolitii-kan Tanskan mallia. Simo Aho kollegoidensa Tuija Kataja-Ahon, Hannu Koposen ja Ilkka Virjon kanssa kirjoitti työttömien työllistymi-sen esteistä. Annika Forsanderin aiheena oli-vat maahanmuuttajat sukupuolitetuilla työ-markkinoilla. Ykkösnumeron katsausosasto oli harvinaisen laaja, yli 60 -sivuinen. Käsiteltyjä