Page 44 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

luokittelevat ne eri ominaisuuksien perusteella sen perusteella, miten korkea todennäköisyys on niiden automatisoinnissa. Käyttäen hyväksi näi-den 70 ammatin osalta saatuja tuloksia he arvioi-vat myös muiden 632 ammatin automatisoinnin todennäköisyyttä. Frey ja Osborne (2017) jakavat ammatit kor-kean, keskitason ja matalan tietokoneistamisen riskin ammatteihin. Heidän mukaansa USA:ssa 47 % nykyisistä ammateista kuuluu korkean ris-kin luokkaan, jossa ammatin tietokoneistamisen todennäköisyys on yli 0,7. Kyseiset ammatit auto-matisoidaan heidän arvionsa mukaan todennä-köisesti yhdessä tai kahdessa vuosikymmenessä. Frey ja Osborne erottavat automaatiossa kaksi aaltoa. Ensimmäisessä aallossa automatisoitui-sivat liikenteen, logistiikan ja suurin osa rutii-ninomaisista toimistotöistä. Toisessa aallossa automatisoituvat mm. vaativampaa sensori- ja robotiikkateknologiaa vaativat ammatit.Freyn ja Osbornen mukaan on yllättäväm-pää, että iso osa palvelusektorin työllisyydestä (ml. myynti- ja rakennusalojen ammatit) olisivat automatisoitavissa. Heidän mukaansa henkilö-kohtaisten ja kotitalousrobottien markkinat kas-vavat kuitenkin jo nyt noin 20 prosentin vuosi-vauhtia. Lisäksi esimerkiksi itsepalvelukassojen yleistyminen on nopeaa. Oxfordin yliopiston tutkijoista Osborne on ollut mukana laatimassa Bakhshi et al (2017) tut-kimusta, joka pyrkii ottamaan huomioon tek-nologian vaikutuksen ammattien tarpeen sekä vähenemiseen että kasvuun. Tutkimus on laa-dittu kustannusyhtiö Pearsonin, Nestan (Iso-Britannian ”Sitra”) ja Oxfordin yliopiston yhteis-työnä. Sen keskeiset johtopäätökset aikajänteellä vuoteen 2030 mennessä ovat seuraavat:• Noin 8 % Ison-Britannian työvoimasta on ammateissa, joissa työllisyys todennäköisesti lisääntyy ja noin 21 % ammateissa, joissa työllisyys todennäköisesti alenee. Tämän perusteella iso osa työvoimasta on ammateissa, joiden kysyntä on hyvin epävarmaa.• Tulos poikkeaa selvästi mm. Freyn ja Osbornen (2013) ja samalla lähestymistavalla laaditusta Pajarisen ja Rouvisen (2014) tutkimuksista, joiden mukaan ylivoimainen enemmistö ammateista automatisoituu joko hyvin todennäköisesti tai hyvin epätodennäköisesti. Automaation vaikutus eri ammattien tulevaisuuteen ei näyttäisikään olevan siis U:n muotoinen. Sen sijaan epävarmuus eri ammattien kysynnän kehityksestä näyttää olevan suurempi kuin aiemmat tutkimukset ovat viitanneet.• Osaamisen kohdalla korostuvat sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen yhdistelmän merkitys. Lisäksi mm. englanninkielen, johtamisen, hallinnon ja biologian taitojen kysyntä näyttäisivät lisääntyvän.• Tuloksiin liittyy työllisyyden kannalta kielteisiä ja myönteisiä tuloksia: monien ammattien kysyntä tulee kasvamaan ja: mikään ammatti ei ole selvästi turvassa automaation vaikutuksilta.Työn murros globalisaation takiaBaldwin (2016) tarkastelee teknologian ja globa-lisaation yhteisvaikutusta kehittyneisiin ja kehit-tyviin maihin. Kuviot 1 ja 2 pyrkivät pelkistä-mään Baldwinin tarkastelun. Baldwinin analyysi tukee Bakhshi et al (2017) tutkimuksen tuloksia siinä, että ammattien tulevaisuus on hyvin epä-varma.Kuvio 1. Aiempi osaamisen globalisaatio