Page 45 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

0510152025303540VahvastsamaamieltäSamaamieltäEpävarmaEri mieltäVahvast erimieltäKuvio 2. Nykyinen osaamisen globalisaatioBaldwinin (2016) analyysi voidaan tiivistää seu-raavasti:• Karkeasti 1990-luvun alusta alkaen teknologia ja globalisaatio mahdollistivat monien teollisuusalojen (kuten komponenttiteollisuuden) töiden tekemisen matalammin kustannuksin mm. Kiinassa. Tämä vähensi kyseisiä työpaikkoja tai heikensi niiden palkkakehitystä mm. Suomessa. • Jatkossa myös monet toimihenkilötyöt (esim. ohjelmisto-, kirjanpito- ja markkinointityöt) voidaan teettää halvemman työvoimakustannusten maissa, joissa korkeasti koulutetun väestön määrä kasvaa nopeasti. Tämä tulee vähentämään kyseisiä työpaikkoja tai heikentämään niiden palkkakehitystä mm. Suomessa.• Tähän kehitykseen kuuluu globaalien arvoketjujen optimointi siten, että tuo-tannon eri osat teetetään siellä, missä se tuottavuus huomioon ottaen on kannat-tavinta. Tätä kehitystä jarruttavat transak-tiokustannukset, jotka liittyvät mm. tuo-tannon hallittavuuteen ja kieliongelmiin. Tuotannonohjausjärjestelmien kehitty-minen, englanninkielen yleistyminen ja käännösohjelmien kehittyminen jne. ovat kuitenkin vähentäneet transaktiokustan-nuksia. Ekonomistien näkemys teknologian vaikutuksesta työllisyyteenYli 30 arvostettua eurooppalaista ekonomistia ottivat tänä vuonna kantaa seuraavaan väittee-seen:• Pitäen työmarkkinainstituutiot ja työvoiman koulutuksen ennallaan, lisääntyvä robottien ja tekoälyn käyttö todennäköisesti nostaa kehittyneissä maissa olennaisesti pitkään työttömänä olevien määrää. Näkemysten voimakkuudella painotetut eko-nomistien kannat ovat esitetty kuviossa 3. Sen perusteella ekonomistien kannat hajoavat voi-makkaasti asiassa.Kuvio 3. Eurooppalaisten ekonomistien kannat väitteeseen (robottien ja tekoälyn käyttö nostaa todennäköisesti olennaisesti kehittyneissä maissa pitkään työttömänä olevien henkilöiden määrää), %Lähde: http://www.igmchicago.org/surveys/robots-and-artifcial-intelligenceVäitteestä eri mieltä olevat totesivat esimerkiksi seuraavaa:• Jan Eeckhout: Ongelmana voi olla, että pal-kat ovat matalia tai työ on epätyydyttävää, ei pitkäaikatyöttömyys. Tällöin työvoiman tarjonta ja työllisyysaste kyllä alenisivat. • Peter Neary: Jotkut työntekijät syrjäyty-vät, jotkut uudelleenkouluttautuvat, uusi teknologia leviää todennäköisesti hitaasti erityisesti palvelusektorilla.