Page 61 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Vaikka työn kysyntä – eli avoimet työpaikat – ovat merkittävästi paremmin näkyvillä kuin osaamisen tarjonta, rekrytoi suuri osa työn-antajista kuitenkin sammutetuin lyhdyin. On arvioitu että kolme neljästä työpaikasta ei tule koskaan avoimeen hakuun, ja mikäli arvio pitää suurin piirtein paikkansa, ei kysyntätiedonkaan näkyvyys työn etsijöihin päin ole optimaalisella tasolla. Kun vielä muistamme että vaikkakin har-vaan, niin ainakin osaan avoimista työpaikoista palkataan työtön työnhakija, näyttäisi selvältä, että lisääntynyt dynamiikka parantaisi myös työttömien mahdollisuuksia työllistyä. YhteenvetoTeknologian kehittyminen ja talouden globali-saatio hävittävät tai siirtävät suomalaista työtä, ja tarve työurien aikaiselle jatkuvalle oppimiselle korostuu. Kohtaanto-ongelmaa voidaan nähdäk-semme hallita parhaiten osaamista uudistamalla ja osaamistietoa laajasti hyödyntämällä. Siltä osin kun kyse on uusista teknologisista ratkaisuista, on jo olemassa toimijoita jotka kykenevät esimer-kiksi yritysten kasvuindikaattoreihin ja muuhun avoimeen dataan perustuen ennakoimaan tule-via rekrytointitarpeita. Toisaalta myös yksilöiden osaamisen tunnistamisen ja sanoittamisen tueksi on luotu ja luodaan jatkuvasti uusia työkaluja.Pitkällä aikavälillä uuden teknologian ja osaa-mistietojen hyödyntäminen voisi tarjota mahdol-lisuuden siirtää työttömien aktivoinnin paino-pistettä ahkerasta työn hakemisesta kohti uusien taitojen oppimista ja osaamisen kehittämistä esimerkiksi opiskelemalla. Tällöin kehitettäisiin tosiasiallisesti työn tekemisen valmiuksia työn hakemisen valmiuksien sijaan. Jo aiemmin on osoitettu että koulutus on erinomaisen kannat-tava sijoitus yksilölle, ja panostukset osaamiseen tulisikin nähdä myös kansantaloudellisesti tuot-tavana sijoituksena tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan on syntynyt tarve uudenlai-selle yhteiselle hahmottamiselle, jossa kyetään katsomaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan kokonaisuutta eri osapuolten perinteisten int-ressien yli. Teknologian kehittymisen ja talou-den globalisaation heittämä haaste osaamiselle, työllisyydelle ja osallisuudelle on yhteinen, eikä sitä voida parhaalla mahdollisella tavalla ratkaista edunsaajaryhmien erityisistä intresseistä käsin. Tästä syystä yhteisen näkemyksen ja luottamuk-sen rakentaminen aiheen tiimoilta on erityisen tärkeää. Työvoimahallinnossa selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia uudenlaisen osaamisen mark-kinapaikan rakentamiseen Työmarkkinatori-pilotissa. Tämä on mielestämme askel oikeaan suuntaan, sillä pilotin myötä saamme oppeja erilaisten teknologisten ratkaisujen hyödyistä ja tehokkuudesta kohtaannon edistämisessä. Työmarkkinatorissa on nähdäksemme kysymys myös ajattelutavan muutoksesta: työvoimahallin-non rooli nähdään tässä pilotissa aikaisemmasta poikkeavalla tavalla, jossa sillä palvelun tilaajan ja tuottajan sijaan onkin mahdollistava, työn mark-kinoiden tasapuolista ja tehokasta toimintaa var-mistava rooli. Osaamisteema näkyy vahvasti myös Sitran juh-lavuoden ohjelmassa. Ratkaisu 100 –haastekil-pailun teema on tänä vuonna ”Kaikkien osaami-nen käyttöön”. Haastekilpailussa on noussut esiin erittäin lupaavia ratkaisuja erityisesti yksilöiden osaamisen tunnistamiseen. Tämä vahvistaa käsi-tystämme siitä, että uudenlaiset ratkaisut myös kohtaanto-ongelmaan ovat osin jo käsissämme. Osaamisen tunnistaminen onkin täysin ratkai-sevassa asemassa työmarkkinoiden kohtaan-non edistämisessä: ilman yksilötason syvällistä ymmärrystä omasta osaamisesta eivät teknolo-giset ratkaisutkaan auta, sillä juuri tästä tiedosta ja sen avaamisesta nousevat sen mahdollisuudet kohtaanto-ongelman helpottamisessa.Lähde: Sitran työelämähankkeen raportti https://www.sitra.f/uutiset/tyoelamatutkimus-2017-yli-puolet-suomalaisista-vahtanut-ammattia-tai-alaa/