Page 64 - Työpoliittinen aikakauskirja 4 2017

Suurin osa rekrytoiduista henkilöistä on ollut ennen rekrytointia töissä jossain muualla. Kuitenkin uusiin työpaikkoihin rekrytoidaan suhteellisesti harvemmin työssäolevia kuin muusta syystä tapahtuvissa rekrytoinneissa. Työttömiä sekä opiskelijoita tai koululaisia rekrytoidaan puolestaan suhteellisesti enem-män uusiin työpaikkoihin kuin korvaamaan poistumaa tai vaihtuvuutta. Kuvio 2. Mistä henkilöt tulivat uusiin työpaikkoihin ja muihin rekrytointeihin, % toimipaikoistarekrytointikanavat, rekrytoinnissa esiinty-neet vaikeudet ja työvoimapulaHaastattelussa rekrytoineilta työnantajilta on kysytty myös, mitä kanavia he käyttivät työnteki-jän hankintaan ja millä kanavalla oli suurin mer-kitys. Vaihtoehtoina on ollut mm. TE-toimisto, ilmoitus lehdessä, ilmoitus omilla internetsi-vuilla, sosiaalinen media ja yhteydenotot enti-siin työntekijöihin tai –hakijoihin. Eniten mai-nintoja saivat TE-toimisto ja yhteydenotot enti-siin työntekijöihin ja –hakijoihin. TE-toimiston rooli on suurin silloin, kun työnantaja on käyt-tänyt useita (vähintään kolmea) hakukanavaa, ja tapauksissa, joissa on käytetty vain yhtä tai kahta hakukanavaa, tärkeimmäksi nousevat yhteydenotot entisiin työntekijöihin ja –haki-joihin. Voitaneen päätellä, että TE-toimiston rooli on keskeinen erityisesti tilanteissa, joissa työntekijän hakemiseen joudutaan näkemään enemmän vaivaa. Rekrytointivaikeuksia koke-neet toimipaikat ilmoittivat käyttäneensä haussa useampia kanavia kuin ne, joilla ei ollut rekry-tointivaikeuksia. Hakua siis laajennetaan, mikäli vaikeuksia esiintyy tai jos työvoiman hankinta jo ennalta arvioidaan hankalaksi. Rekrytointiongelmat ovat suhteellisen ylei-siä, mutta suurimmassa osassa tapauksista ne Toimipaikan henkilöstömäärää tarkasteltaessa havaitaan, että pienimmissä, korkeintaan kym-menen henkilön toimipaikoissa, rekrytointi on ylipäätään harvinaista, mutta jos rekrytoidaan, rekrytoinnin syy on useammin uusi työpaikka kuin poistuman tai vaihtuvuuden korvaaminen. Henkilömäärältään suuremmista toimipaikoista suurempi osuus on rekrytoinut, mutta syynä on suhteellisesti useammin poistuman tai vaihtu-vuuden korvaaminen. uusia työpaikkoja kuin julkisella tai järjestösek-torilla, mikä ei liene yllätys. Henkilöstömäärän kasvua odottavissa yrityksissä on luotu suh-teellisesti useammin uusia työpaikkoja kuin niissä, jotka odottavat henkilöstömäärän pysy-vän ennallaan tai laskevan. Suurimmissa yli 50 henkilön toimipaikoissa uusia työpaikkoja on luotu suhteellisesti vähemmän kuin pienem-missä, mutta vuosina 2014 ja 2015 henkilöstö-määrän rooli oli epäselvä. Työttömän palkkaa-minen on suhteellisesti yleisempää silloin, kun rekrytoinnin syy on uusi työpaikka. Sen sijaan työsuhteen vakinaisuus tai määräaikaisuus sekä kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus ovat vaihdelleet suhteessa uusien työpaikkojen syntyyn: joinakin vuosina uusiin työpaikkoihin on rekrytoitu suh-teellisesti enemmän vakinaisia, toisina vuosina määräaikaisia, ja sama pätee työajan suhteen. Analyysia uusien työpaikkojen synnystä on tehty vuosien 2011-2016 osalta, ja osin samat teki-jät näyttävät liittyvät uusien työpaikkojen syn-tyyn eri vuosina. Yrityssektorilla on koko tarkas-telujakson ajan syntynyt suhteellisesti enemmän