Page 17 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
Seuraavassa käydään läpi tutkimustuloksia työsuhdeturvan vaikutuksesta työn tuottavuu- teen tutkimuksista, joissa on pyritty arvioimaan yritysaineistoilla työsuhdeturvan kausaalivai- kutusta työn tuottavuuteen hyödyntäen maan sisäistä vaihtelua työsuhdeturvassa. Autor et al. (2007) tutkii yhdysvaltaisella osavaltioaineis- tolla sitä, missä määrin joidenkin osavaltioiden oikeusistuimien irtisanomiskorvausten käyt- töönotto laittomissa irtisanomisissa (wrong- ful-discharge protection norms) vaikuttaa yri- tysten työntekijävirtoihin, kokonaistuotta- vuuteen sekä työn tuottavuuteen. Analyysissa hyödynnetään irtisanomiskustannusten vaih- telua osavaltioiden välillä. Tulosten mukaan irtisanomiskustannusten nousu lisäsi yritysten pääomainvestointeja ja ’non-production’ työn- tekijöiden osuutta, mikä nosti yritysten työn tuottavuutta, mutta laski kuitenkin kokonais- tuottavuutta. Käyttäen japanilaista yritystason aineistoa Okudaira et al. (2013) hyödynsi vaih- telua oikeuskäytännössä tutkiessaan työsuhde- turvan vaikutusta sekä kokonaistuottavuuteen että työn tuottavuuteen. Okudaira et al. tulosten mukaan irtisanomiskustannusten nousun myötä sekä kokonaistuottavuus että työn tuottavuus laskivat. Cingano et al. (2016) tutki italialaisella aineistolla alle 15 hengen yritysten laittomasta irtisanomisesta aiheutuvien kustannusten nou- sun (v. 1990 reformi) vaikutuksia myös yritys- ten kokonaistuottavuuteen ja työn tuottavuu- teen. Tulosten mukaan irtisanomiskustannusten nousu laski kokonaistuottavuutta, mutta ei työn tuotavuutta tilastollisesti merkitsevästi.
Ruotsissa helpotettiin irtisanomissuojan niin sanottua senioriteettisääntöä (”last in first out”) vuonna 2001 pienten, alle 11 henkeä työllistävien yritysten osalta siten, että säännöstä voitiin poi- keta kahden henkilön osalta tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuvien irtisanomisten yhteydessä. Bjuggren (2018) tutki tämän refor- min vaikutuksia työn tuottavuuteen ruotsalai- sella yritysrekisteriaineistolla. Hänen tulostensa mukaan työn tuottavuus kasvoi reformin seu- rauksena 2-3 prosentilla pienissä yrityksissä ver-
rattuna vertailuryhmään kuuluneisiin suurem- piin yrityksiin. Vastaavasti Kemper (2017) tutki saksalaisella yritystason aineistolla työsuhdetur- van vaikutusta työn tuottavuuteen hyödyntäen vaihtelua työsuhdeturvan tiukkuudessa yritys- koon mukaan. Hänen tulostensa mukaan työ- suhdeturvalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta työn tuottavuuteen.
Edellä läpikäydyn empiirisen tutkimuskir- jallisuuden perusteella myöskään empiiristen tutkimusten tulokset työsuhdeturvan vaikutuk- sesta työn tuottavuuteen eivät ole selkeitä, ts. sen vaikutuksesta on saatu erisuuntaisia tuloksia. Sen sijaan kokonaistuottavuuden osalta yritys- aineistoja hyödyntänyt empiirinen tutkimuskir- jallisuus on valtaosin havainnut, että tiukempi työsuhdeturva heikentää kokonaistuottavuutta (Autor et al. 2007; Okudaira et al 2013; Cingano et al. 2016).
Lopuksi
Irtisanomissuojan taloudelliset vaikutukset ovat tärkeä empiirinen tutkimuskysymys, sillä talous- teorian perusteella vaikutukset ovat epäselviä: kireämpi työsuhdeturva vähentää sekä rekry- tointeja että irtisanomisia, ja voi nostaa tai laskea tuottavuutta ja palkkoja.
Irtisanomissuojan vaikutusten arviointi on kuitenkin empiirisesti hyvin hankalaa. Koko talouden tason tilastoaineistoja käyttävät maa- vertailut eivät välttämättä anna luotettavia arvi- oita työsuhdeturvan kausaalivaikutuksista talou- dellisiin tulemiin. Kausaalivaikutuksia voidaan arvioida luotettavimmin tutkimalla irtisano- missuojaa koskevia lakimuutoksia hyödyntäen yksilö- ja yritystason aineistoja. Tällaisten tut- kimusten puutteena on kuitenkin se, että niissä ei arvioida uudistuksen vaikutuksia muihin kuin uudistuksen kohteena olevaan ryhmään. Jos syrjäyttämisvaikutuksia muihin ryhmiin ei oteta huomioon, uudistusten vaikutuksista aggregaattitasolla ei voida tehdä johtopäätök- siä. (Skedinger 2011; Duval et al. 2017). Yksittäisiä maita koskevia tuloksia on myös hankala yleistää koskemaan muita maita johtuen maakohtaisista
17