Page 18 - 4 2018

Artikkeleita
Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
eroista työmarkkinajärjestelmissä ja huomatta- vasta vaihtelusta itse uudistuksissa ja niiden suu- ruusluokassa (Skedinger 2011; Scarpetta 2014).
Empiirinen tutkimus on pitkälti vahvistanut teorian mukaiset työmarkkinatulemat: tiukem- man työsuhdeturvan vaikutus kokonaistason työllisyyteen ja työttömyyteen, palkkoihin ja työn tuottavuuteen on epäselvä. Empiirinen tutkimus on kuitenkin tuottanut myös selkeitä tuloksia tiettyjä tulemia koskien. Näyttö on vakuutta- vinta koskien työmarkkinavirtoja. Eri lähesty- mistavoilla toteutetut tutkimukset osoittavat, että kireämpi irtisanomissuoja vähentää sekä rekrytointeja että irtisanomisia. Nettovaikutus työllisyyteen on hyvin pieni. Vaikka työn tuot- tavuuden osalta tutkimuksista on saatu erisuun- taisia tuloksia, kokonaistuottavuuden osalta tut- kimukset pääosin osoittavat, että kireämpi irti- sanomissuoja laskee tuottavuutta. Tuottavuutta koskevia tutkimuksia on kuitenkin huomat- tavasti vähemmän kuin työmarkkinavirtoja koskevia tutkimuksia. Palkkojen osalta näyttö on ristiriitaisempaa, mikä saattaa selittyä eri maiden erilaisilla palkanasetantajärjestelmillä.
Työmarkkinainstituutiot ja niihin tehtävät reformit voivat vaikuttaa eri tavoin työllisyyteen ja työttömyyteen erilaisissa kokonaisjärjestel- missä, joihin kuuluu erilaisia talouspolitiikan lin- joja sekä elinkeinorakenteita yms. Siksi olisi tär- keä uudistuksia suunniteltaessa ottaa huomioon sekä maan kokonaisjärjestelmä (Sturn 2011) että myös työmarkkinainstituutioiden komplemen- taarisuus (Hall ja Soskice 2001). Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin eri maiden reformit ylipäänsä soveltuvat kopioitaviksi.
Lähteet
Addison, J. T. ja Teixeira, P. (2003). The economics of employment protection. Journal of Labor Research, 24(1), 85-129.
Autor, D. H., Donohue III, J. J., and Schwab, S. J. (2006), The costs of wrongful-discharge laws, Review of Economics and Statistics, 88(2), 211-231.
Autor, D.H., Kerr, W.R., and Kugler, A.D. (2007), Does employment protection reduce productivity? Evidence from US states, Economic Journal. 117 (521), F189-217
Bassanini, A., Nunziata, L and Venn, D. (2009), Job protection legislation and productivity growth in OECD countries, Economic Policy, 24, 349-402
Bauer, T. K., Bender, S. and Bonin,
H. (2007), Dismissal Protection and Worker Flows in Small Establishments, Economica, New Series, 74(296), 804-821
Bauernschuster, S. (2013), Dismissal protection and small firms’ hirings: Evidence from a policy reform, Small Business Economics, 40(2), 293-307.
Behaghel, L., Crépon, B. and Sédillot, B. (2008), The perverse effects
of partial employment protection reform: experience rating and French older workers, Journal of Public Economics,92(3–4), 696-721.
Belot, M., Boone, J. and van Ours, J. (2007), Welfare-improving employment protection, Economica, 74 (295), 381-396.
Bertola, G. (1999), Microeconomic perspectives on aggregate labor markets, in O.Ashenfelter and D. Card (eds.), Handbook of Labor Economics, Vol. 3, Elsevier Science, North-Holland, Amsterdam.
Bjuggren, C. M. (2018), Employment protection and labor productivity. Journal of Public Economics, 157, 138-157.
Boeri, T. and Jimeno, J.F. (2005), The effects of employment protection: Learning from variable enforcement, European Economic Review 49(8), 2057-2077.
Boeri, T. and Van Ours, J. (2008), The economics of imperfect labor markets, Princeton University Press.
18