Page 21 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018 Artikkeleita
Uusien työpaikkojen synty voimistui vuonna 2017 Tallamaria Maunu1 – Heikki Räisänen2
Tässä artikkelissa käsitellään uusien työpaik- kojen syntymistä vuonna 2017. Analyysi perustuu keskeisiltä osin Tilastokeskuksen
tuottamaan toimipaikkatasoiseen haastat- telu-/ kyselyaineistoon ja sen pohjalta laadit- tuun tutkimusraporttiin (Maunu – Räisänen 2018). Aineisto on edustava otos niistä noin 154 000:sta toimipaikasta, jossa on ainakin yksi palkattu henkilö.
Artikkeli on organisoitu seuraavasti. Aluksi käymme tiiviin keskustelun rekrytoinnin dyna- miikasta, käsitemaailmasta ja sitä koskevista yleisistä empiirisistä havainnoista. Tämän jäl- keen siirrymme tarkastelemaan toimipaikko- jen bruttorekrytointia. Tässä käsitellään rekry- toinnin ja uusien työpaikkojen synnyn kokonais- määriä, työvoiman hankintalähteitä ja käytettyjä hakukanavia sekä työvoiman saatavuusongel- mia. Käsittelemme esimerkinomaisesti tarkem-
min kahta erilaista toimialaa: sosiaali- ja ter- veydenhuoltoa sekä biotaloutta. Eri tekijöiden merkitystä uusien työpaikkojen synnyn taus- talla käsitellään mallinnuksin. Artikkeli päät- tyy keskeisiin tuloksiin ja niiden merkityksen pohdintaan.
Uusien työpaikkojen synty ja työllisyyden muutokset
Työnantajat rekrytoivat kolmesta toisistaan periaatteessa poikkeavasta syystä: poistu- man korvaamiseksi, vaihtuvuuden korvaami- seksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi. Poistumalla tarkoitetaan uloslähtöä työvoi- masta, vaihtuvuus taas merkitsee sitä, että työl- liset vaihtavat työpaikkoja. Vaikka vaihtuvuuden kautta tapahtuva uudelleenallokointi ei merkit- sekään työllisyyden kasvua, on se kuitenkin mer- kittävä tekijä tuottavuuden kasvun kannalta.
1 Tallamaria Maunu, VTL, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
2 Heikki Räisänen, VTT, dosentti, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö
21