Page 31 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
Maatalous edustaa yksin yli neljäsosaa bio- talouden uusien työpaikkojen synnystä. Kuusi eniten uusia työpaikkoja luonutta biotaloustoi- mialaa, maatalous, talonrakennus, massan, pape- rin ja kartongin valmistus, teurastus ja lihankä- sittely, ravitsemistoiminta sekä puu-, korkki-, olki- ja punontatuotteiden valmistus edustavat kahta kolmasosaa biotalouden uusien työpaik- kojen synnystä.
Uusien työpaikkojen syntyyn vaikuttavat tekijät
Tässä osuudessa analysoidaan uusien työpaikko- jen syntyyn liittyviä tekijöitä logististen regres- siomallien avulla. Selitettävänä muuttujana on binäärimuuttuja, jonka toinen luokka on uusi työ- paikka ja vasteluokka muu rekrytointi. Malleissa käytettävät muuttujat kuvaavat uuden työpai- kan syntyyn liittyviä toimipaikan ominaisuuksiin ja sen työvoiman hankintaan liittyviä tekijöitä. Aineistossa ei siis ole mukana liiketoimintaan liittyviä tekijöitä, joilla voi olla olennainen rooli uuden työpaikan synnylle. Olemme myös ensi kertaa erotelleet kaksi uusien työpaikkojen tyyp- piä: uuden tehtävän perustaminen ja lisähenkilö- kunnan palkkaaminen olemassa oleviin tehtäviin.
N=20 440, oikein luokiteltuja havaintoja = 66 %, Cox & Snell r2= 10 %, Nagelkerke r2 = 14 %, khii2= ***. Vakinaisten ja määräaikaisten haun rekrytointiongelmat korreloivat keskenään –.37:n tasoisesti, mistä seuraa lieviä varauksia tuloksille.
Yrityssektori kasvattaa voimakkaasti uuden työpaikan synnyn riskisuhdetta, se on 265 % suurempi kuin muilla työnantajasektoreilla. Työttömän palkkaaminen näyttää myös liitty- vän uusien työpaikkojen syntyyn, tämä lisää ris- kisuhdetta 82 % verrattuna ei-työttömän palk- kaamiseen. Yli 50:n henkilömäärä ja määräai- kaisen haussa koetut rekrytointiongelmat sekä vähintään kahden määräaikaisen haku liittyvät myös uuden työpaikan syntyyn. Sen sijaan vaki- naisten palkkaamisessa koetut rekrytointion- gelmat laskevat uuden työpaikan synnyn riski- suhdetta 29 %.
Toisessa mallissa palkkaamisen kokeminen helpoksi näyttää alentavan uuden työpaikan syn- nyn riskisuhdetta, kuten myös vähintään kol- men hakukanavan käyttö. Eri rekrytointilähtei- den roolia on myös tarkasteltu yhdessä muiden muuttujien kanssa. Työlliseen verrattuna vas- tavalmistuneiden ja työttömien palkkaaminen lisää uuden työpaikan synnyn riskisuhdetta, sen sijaan muun työmarkkinoiden ulkopuoli- sen palkkaaminen laskee sitä. Opiskelijoiden ja koululaisten rooli uuden työpaikan synnylle jää mallissa epäselväksi. Henkilöstömäärän lasku laskee myös uuden työpaikan synnyn riskisuh- detta. Sen sijaan ulkomailta hankittu työvoima lisää sitä 60 % verrattuna siihen, ettei ulkomailta hankittua työvoimaa ole.
Kun työvoimaa haetaan alle viikoksi, kyseessä on usein uusi työpaikka eikä esimerkiksi sijai- suus. Muita rekrytoinnin ns. epätyypillisyyste-
Taulukko 3. Uusien työpaikkojen synnyn logistinen regressioestimointi
31