Page 33 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
löstömäärän lisäyksenä. Uusi tehtävä tarkoittaa sitä, ettei toimipaikassa ole ennestään ollut sel- laista tehtävää. Henkilöstömäärän lisäys taas tar- koittaa työvoiman lisäystä jo olemassa olleisiin tehtäviin tai ammatteihin.
Kummankin tyypin uuden työpaikan synnyn riskisuhdetta näyttivät lisäävän ulkomaisen hen- kilöstön käyttö, henkilöstömäärän kasvuodotus ja henkilöstömäärän vaihtelu sekä määräaikai- sen rekrytointiongelma. Kiintoisiksi eroiksi näiden uusien työpaikkojen synnyn alaryhmien välille näyttivät muodostuvan se, että kokonaan uuden tehtävän syntyä edistivät työn kokoaikai- suus, työllisen palkkaaminen sekä ainakin kol- men hakukanavan käyttö, jotka kaikki vähen- sivät muun henkilöstölisäyksen riskisuhdetta. Vastaavasti uuden tehtävän synnyn riskisuhdetta alensivat ainakin kahden vakinaisen haku sekä työttömän palkkaaminen, jotka puolestaan lisä- sivät muun henkilöstölisäyksen riskisuhdetta.
Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että uuden tehtävän perustaminen toimipaik- kaan on uusien työpaikkojen synnyn vaativampi muoto. Olemassa oleviin tehtäviin on helpompi lisätä työvoimaa.
Kaikkiaan mallinnusten tulokset muistutta- vat paljolti aiempien vuosien tuloksia. Joitain uusiakin havaintoja silti löytyi. Vertailu koskien kaikkien uusien työpaikkojen synnyn estimointia eri vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa.
Uusien työpaikkojen syntyyn liittyvät yritys- sektori ja henkilöstömäärän kasvuodotus. Myös henkilöstömäärän suuri vaihtelu liittyy uusien paikkojen syntyyn. Yleensä siihen liittyvät myös ulkomainen henkilöstö, kuten työttömien palk- kaaminen ja vähintään kahden vakinaisen hen- kilön hakeminen. Työvoiman ulkopuolisten palkkaaminen ei ole yleensä liittynyt uusiin työ- paikkoihin. Osa tekijöistä vaihtelee eri vuosien välillä. Vuotta 2017 koskien saatiin ensi kertaa tulos, jossa yli 50:n henkilön toimipaikat liittyvät uusien työpaikkojen syntyyn. Kokoaikatyö liittyi ensi kertaa vuoden 2011 jälkeen uusien työpaik- kojen syntymiseen.
Päätelmät
Artikkelissa on tarkasteltu rekrytointeja ja eri- tyisesti uusien työpaikkojen syntyä Suomessa vuonna 2017. Vuonna 2017 toimipaikkoihin haet- tiin yhteensä 640 000 henkilöä, joista 75 % oli määräaikaisia. Työvoimapulan eli täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä oli vuonna 2017 lähes kaksinkertainen vuoteen 2016 verrattuna. Työvoimapulan pahenemisesta huolimatta uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2017 aiempaa enem- män.
Uuden työpaikan syntymiseen liittyvät taus- tatekijät olivat vuonna 2017 jotakuinkin samat kuin edellisinä vuosina. Vuotta 2017 koskien saa- tiin ensi kertaa tulos, jossa yli 50:n henkilön toi- mipaikat liittyvät uusien työpaikkojen syntyyn.
TE-toimiston rooli rekrytoinnissa on keskei- nen, mutta merkitys vaihtelee rekrytointityypin mukaan. TE-toimisto on työnantajien mielestä tärkein rekrytointikanava ja toiseksi tärkeim- pänä kanavana pidetään yhteyksiä entisiin työn- tekijöihin ja -hakijoihin. Erityisesti TE-toimisto koetaan tärkeimmäksi silloin, kun kyseessä on korvausrekrytointi, ja uusien työpaikkojen koh- dalla epäviralliset henkilöyhteydet nousevat tärkeimmiksi. TE-toimiston rooli on erityisen merkittävä silloin, kun työnantaja käyttää useita rekrytointikanavia. Tulkitsemme havaintoa niin, että TE-toimiston rooli on keskeinen erityisesti vaativammissa rekrytoinneissa. Jos rekrytoitava henkilö on jo valmiiksi tiedossa, käytetään epä- virallisia henkilöyhteyksiä.
33