Page 51 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Artikkeleita
ym., 2014). Kun yritystoiminta on menestyksel- listä, niin se vahvistaa yrittäjä-identiteettiä itse- luottamuksen vahvistumisen kautta (Harper ja Momm, 1989).
Ansaintarajat näyttäisivät myös Suomessa johtavan työkyvyttömyyseläkettä saavan tulo- loukkuun (Niemelä ym., 2017). Joissain tilan- teissa yrittäjä voi kuitenkin vähentää tulolouk- kuvaikutusta pääomatuloilla, koska näitä ei oteta huomioon eläkkeen ohella tapahtuvien ansioiden laskennassa. Ansaintarajojen luoma kannustinongelma ei ole kuitenkaan vain yksit- täisen osatyökykyisen yrittäjän ongelma vaan myös sosiaalietuusjärjestelmän ongelma, koska se samalla ylläpitää osittaista sosiaalietuuksien varassa elämistä (esim. Caldwell ym., 2012).
Ansaintarajat näyttäytyvät jopa määrittävän yrityksen menestymistä ainakin yritystoimin- nan jatkuvuuden näkökulmasta. Esimerkiksi Ruotsissa osatyökykyisten yrittäjien yleisin syy yritystoiminnan lopettamiselle on juuri pelko etuuksien menettämisestä (Larsson, 2006), vaikka yleisesti ottaen osatyökykyisten johtama yritystoiminta toimii useimmiten taloudellisesti kannattavalla pohjalla (Boylan and Burchardt, 2002, Anderson and Galloway, 2012).
Myös muut taloudelliset tekijät kuin ansain- tarajat voivat toimia yrittäjäksi ryhtymistä hil- litsevinä tai jopa estävinä tekijöinä. Esimerkiksi osatyökykyisillä yrittäjäksi aikovilla on usein muita suurempia vaikeuksia saada ulkopuolista rahoitusta (Boylan ja Burchardt, 2003; Harper ja Momm, 1989). Yritystoiminnan käynnistäminen edellyttää aina omaa rahoitusta, mikä voi osatyö- kykyiselle olla hankalaa etenkin, jos työura ei ole mahdollistanut omaa säästämistä (Kitching, 2014, ks. myös Boylan ja Burchardt, 2003; Parker Harris ym., 2014).
Yritystoiminnan käynnistämisen yhteydessä lisähaastetta voi tuoda myös työkyvyn ylläpidon kustannukset (kuntoutus, välineiden ja työko- neiden erityistarpeet), joita siis ei-osatyökykyi- sellä yrittäjällä ei ole ainakaan samalla tavalla (ks. Drakopoulou-Dodd 2015; Hedrick ym., 2006; Mizynoya ja Mitra, 2013). On maita, joissa palve-
lujärjestelmä merkittävässä määrin tarjoaa osa- työkykyiselle rahallista tukea yritystoiminnan käynnistämiseen (Balcazar ym., 2014). On selvää, että tällaisella tuella voi olla ratkaiseva merkitys pysyvän ja kannattavan liiketoiminnan synty- misessä (Blanck ym., 2000). Erityinen rahoitus näyttäisi edellä mainituissa esimerkeissä tasoit- tavan merkittävästi eriarvoisuutta ei-osatyöky- kyisen ja osatyökykyisen yrittäjän välillä, koska jälkimmäiselle syntyy usein vamman tai pitkä- aikaissairauden vuoksi aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Mikäli näitä eroja yritystoimin- nan kustannuksissa ei kompensoitaisi osatyö- kykyiselle yrittäjälle, joutuisi hän joko vyöryt- tämään ylimääräiset kustannukset hintoihin heikentäen kilpailukykyään tai vähentämään itselleen maksettavaa palkkaa.
Yrittäjäksi ryhtyminen voi monen kohdalla pohjautua aikaisempaan työskentelyyn oman perheen omistamassa yrityksessä (Shaheen, 2016). Vaikka tilastojen mukaan osatyökykyis- ten piirissä yrittäjyys on ei-osatyökykyisiä ylei- sempää, on esitetty, että heillä on muuta väes- töä harvemmin kokemusta yrittäjyydestä sekä myös esimiestehtävistä (Cooney, 2008; Dotson ym., 2013, Renko ym., 2015; Kitching, 2014). Osatyökykyisen halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi voi näin hillitä kokemus yritystoimintaan liit- tyvän tiedon tai tuen puutteesta. Ainakin on näyttöä, että myös osatyökykyisten kohdalla yrittäjäkokemusten vähäisyys johtaa haasteisiin realistisen liiketoimintasuunnitelman laatimi- sessa (Parker Harris ym., 2013). Osatyökykyisten alempi koulutustaso ja yleinen tietopohjan vähäisyys näyttäytyvät myös aloitetun yritystoi- minnan toimialoissa tai tuotetuissa palveluissa (Drakopoulou-Dodd 2015).
Maassamme ei olla selvitetty, millainen yrit- täjäpotentiaali osatyökykyisissä on. Halusimme selvittää, kuinka suuri osa osatyökykyisistä on yrittäjiä tai sitä harkitsevia ja kuinka suurella osalla heistä yrittäjyys on henkilökohtaiseen tilanteeseen suhteutettuna kestävä valinta. Kestävällä valinnalla tarkoitamme sitä, että yrit- täjä tai yrittäjyyttä harkitseva a) haluaa olla mie-
51