Page 63 - 4 2018
P. 63

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Katsauksia ja keskusteluja
 kiössä on ihmisarvoinen työ (Decent Work), jolla on keskeinen rooli YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteen nro. 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu) saavuttamisessa. Ihmisarvoinen työ tarkoittaa tuottavaa työtä niin naisille kuin miehille vapaissa, oikeudenmukaisissa, turvalli- sissa ja ihmisarvoisissa työolosuhteissa.
Tavoitteellisemman työn tulevaisuuteen liit- tyvän keskustelun ILOssa voi katsoa alkaneen kunnolla vuonna 2013 käynnistyneillä satavuoti- saloitteilla. Tarkastelussa ovat olleet juuri puut- teet ihmisarvoisessa työssä. Tarkoituksena on ollut saada aikaan keskustelua työn tulevaisuu- desta sekä viitoittaa tietä kohti ILOn satavuotis- juhlaa ja sen jälkeistä työn, työelämän ja ILOn tulevaisuutta.
Tulevaisuuskeskustelussa on neljä teemaa: työ ja yhteiskunta, ihmisarvoista työtä kaikille, työn ja tuotannon organisointi sekä työn hallin- tatapa (governance of work).
Megatrendeissä korostuvat ilmastonmuutos sekä hyvinvoinnin mittaaminen
Tutut globalisaatio, teknologian kehittyminen, väestörakenteen muutos ja ilmastonmuutos luo- vat raamit myös ILOn tulevaisuustyölle. Näistä ilmastonmuutos on ollut keskusteluissa vah- vasti esillä. ILO arvioi, että osa työelämän posi- tiivisesta kehityksestä on saatu aikaan ympä- ristön kustannuksella, esimerkiksi työssä käy- vien köyhien määrän lasku on monessa maassa perustunut enenevään luonnonvarojen käyt- töön tai ekologisen jalanjäljen kasvattamiseen. Osana tulevaisuuskeskustelua ILO pohtii, onko bkt ainoa oikea tapa mitata kansantalouden hyvinvointia vai olisiko mittaamisessa otettava
aikaisempaa laajemmin huomioon myös ympä- ristö-, sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset. Bkt ei erittele sitä kasvattavien toimien hyvinvointia lisääviä tai vähentäviä seurauksia. Bkt ei myös- kään ota huomioon tulonjakoa kotitalouksien välillä, eikä sellaista toimintaa, missä ei ole rahal- lista vaihdantaa (markkinatransaktiota), kuten kotona tehtävä työ tai vapaaehtoistyö. Lisäksi esimerkiksi luonnonkatastrofin aiheuttamat korjaus- ja siivoustoimenpiteet lasketaan bkt:- hen, muttei katastrofin aiheuttamia haittoja luonnolle tai materiaalivahinkoja. Bkt ei huo- mioi luonnonvarojen ehtymistä tai vähenty- mistä. (Berik 2018.)
Jos ja kun ilmastonmuutos ja eriarvoisuus ovat keskeisiä globaaleja haasteita, niiden sisäl- lyttäminen aikaisempaa paremmin politiikkoja ohjaaviin mittareihin antaisi mahdollisuuden arvioida, missä määrin olemme onnistuneet vastaamaan näihin haasteisiin. Ainakin ILOn toimintaa palvelisi mittaamistapa, missä eriar- voisuus ja ilmastonmuutos otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon osana taloudellista hyvin- vointia. Vastaavanlainen bkt:ta täydentävän hyvinvointitiedon tarve päätöksenteossa on todettu myös Suomessa Valtioneuvoston tule- vaisuuselonteossa (2018).
Työ ja yhteiskunta – informaalista kohti formaalia taloutta
ILO ei pidä itsestään selvänä, että kehittyvien ja kehitysmaiden tulevaisuuspolku olisi vastaavan- lainen kuin jo kehittyneiden maiden. Yksi mer- kittävä tekijä kehitys- ja kehittyvien maiden tule- vaisuuden kannalta on epävirallisen, informaa- lin sektorin (talouden) laajuus 3. ILO arvioi, että noin puolet globaalista työvoimasta toimii epä-
 3 Käytän rinnakkain termejä epävirallinen talous ja epävirallinen sektori. Termistä ei ole olemassa virallista määritelmää. Se sisältää lukuisan määrän erilaisia työntekijöitä, yrityksiä ja yrittäjiä. Yhteistä näille on kokemus epäedullisesta asemasta ja ongelmista, mutta toimintaympäristöstä riippuen haasteet ovat eri- laisia. Usein käytetään termiä ’epävirallinen talous’, mutta sekään ei kuvaa kaikkia virallisten ja epäviral- listen toimintojen välisiä yhteyksiä tai riippuvuuksia. Epävirallinen talous viittaa kaikkeen työntekijöiden tai taloudellisten yksiköiden tekemään taloudelliseen toimintaan, joka lain tai käytännön kannalta ei ole tai on vain osittain virallisten sopimusten/järjestelyjen piirissä (lain ulottumattomissa tai lakia ei jostain syystä sovelleta). Määrittelyn haastavuutta käsitellään ILOn ko. resoluutiossa https://www.ilo.org/stat/ Publications/WCMS_636054/lang--en/index.htm
  63






















































































   61   62   63   64   65