Page 65 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Katsauksia ja keskusteluja
Toinen makrotalouteen liittyvä asia on eriar- voisuus. Tämän historiallisesti lähinnä sosiaa- lisen ja normatiivisen ulottuvuuden ILO näkee koko ajan keskeisempänä osana makrotaloutta. Kasvava eriarvoisuus heikentää talouskasvun mahdollisuuksia luomalla poliittista epäva- kautta, mikä rajoittaa investointeja ja työpaikko- jen syntymistä. Eriarvoisuus synnyttää vastarin- taa kasvupolitiikkoja kohtaan, alentaa kulutusta ja heikentää kysyntää. Se lisää myös ihmisten velkaantumista ja sitä kautta aiheuttaa laajem- paa rahoituksellista epätasapainoa. ILO arvioi, ehkä historiallisena sosiaalisen oikeudenmu- kaisuuden ’linnakkeena’, että juuri eriarvoisuus oli yksi keskeinen syy viimeisimpään globaalin talouskriisiin.
Työn ja tuotannon organisoinnin moninaiset muodot
Monikansallisilla yhtiöillä on keskeinen rooli maailman kaupankäynnissä. OECD:n mukaan runsas kolmasosa globaalista tuotannosta val- mistetaan niissä (OECD 2018). Monikansallisten yhtiöiden toiminta liittyy myös usein alihan- kinta- ja tai arvoketjuihin. ILO viittaa YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD:in arvioihin, joiden mukaan maailman kaupasta noin 80 % tapahtuu osana monikansallisten yri- tysten tuotantoketjuja. ILO arvioi, että alihan- kintaketjuissa oli vuonna 2013 runsas 450 mil- joonaa työpaikkaa. ILO kuitenkin toteaa, että näihin lukuihin ja niiden mittaamiseen on suh- tauduttava suurella varauksella niihin liittyvien mittaushaasteiden vuoksi. (ks. ILO 2016.) Joka tapauksessa alihankintaketjujen ohella moni- kansalliset yritykset edistävät työpaikkojen syn- tymistä niiden mukanaan tuomien ja tekemien investointien kautta, erityisesti kehitysmaissa.
Alihankintaketjut ja erilaiset ulkoistami- set aiheuttavat haasteita ILOn kansainvälisten työsopimusten ja niiden noudattamisen kan- nalta, esimerkiksi niiden tulkinnassa suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Joidenkin alihan- kintaketjujen tuotantodynamiikka ja niissä val- litsevat työelämän suhteet voivat pahimmillaan
vaikuttaa negatiivisesti työoloihin. (ILO 2016.) ILOn kolmikantaista periaatejulistusta moni- kansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta vuodelta 1977 on päivitetty jo joitakin kertoja. Julistus pyrkii ohjaamaan ja kannustamaan monikansallisia yrityksiä ottamaan vastuuta globaalista yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Yritysten yhteiskuntavastuusta kerrotaan lisää seuraavassa osiossa.
Maailman työpaikoista 2/3 on pk-yrityksissä. Pienyritysten vaikutus työllisyyteen ja ihmis- ten toimeentuloon on suuri, ja ILO arvioi suu- rimman osan työpaikoista syntyvän jatkossa- kin pienyrityksiin. Pienyrityskenttä on kuiten- kin kovin kirjava. Jos sitä käsittelisi vain yhtenä yhtenäisenä kokonaisuutena, voisi riskinä olla työpaikkojen määrän painottaminen niiden laadun kustannuksella. Kaikki mikro- ja pk-yri- tysten luomat työpaikat eivät välttämättä ole tuottavia tai ihmisarvoisia. Tätä arviota puoltaa muun muassa jo mainittu epävirallinen sektori - ILO arvioi, että noin 90 % mikro- ja pk-yrityk- sistä kuuluu epävirallisen sektorin piiriin aina- kin joiltain osin. (ILO 2015b.)
ILOn kannalta keskeinen kysymys on, kuinka ja millä tapaa työn ja työelämän muutokset vai- kuttavat ihmisten ja työpaikkojen siirtymiseen epäviralliselta sektorilta kohti virallista sektoria. Tässä onnistuminen tukee Agenda 2030 tavoit- teiden saavuttamista, mutta on ILOn mukaan ennen kaikkea avain ihmisarvoisen työn edistä- miseen varsinkin kehittyvissä ja kehitysmaissa.
Myös uudet työn teon tavat ja siirtyminen toistaiseksi voimassa olevista työsuhteista kohti pirstaleisempia työuria ovat vahvasti läsnä ILOn tutkimuksissa ja tulevaisuuskes- kustelussa. Keskustelussa toistuvat tutut digi- talisaatio, automatisaatio, robotisaatio, teko- äly, alustatalous, keikka- ja freenlance-työ, jne. Valtioneuvoston tuore tulevaisuuskatsaus näkee julkisen hallinnon päämääränä aseman alusto- jen sääntelijänä, eräänlaisena alustojen alus- tana. ILOn näkökulmasta yksi tärkeä kysymys liittyy työntekijän ja työnantajan välisen suhteen muuttumiseen. Kuka on jatkossa työnantaja ja
65