Page 67 - 4 2018

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2018
Katsauksia ja keskusteluja
ja turvallisuuspalveluita, ja näin edistää yritys- ten siirtymistä kohti virallisempaa toimintaa. Ylipäätänsä pienyritysten kyky ja halu yhdessä neuvotella työnteon ehdoista vaikuttaa työmark- kinoiden toimintaan. Globaaleissa hankintaket- juissa heikommassa asemassa ovat toimijat, joilla ei ole neuvotteluvoimaa.
Loppusanat
Edellä arvioin, että ILOn osittainen näkymättö- myys Suomessa eri politiikka- ja tiedejulkaisussa johtuu osin sen laajasta toimikentästä ja osin enemmän sosiaalipoliittisesta kuin taloudellista lähestymistavasta asioihin. ILOn tulevaisuuskes- kustelu on kuitenkin monelta osin sellaista, mitä toimivasta globalisaatiosta ja avoimista markki- noista hyötyvässä Suomessa kannattaa seurata, vaikuttamista unohtamatta.
Ensinnäkin, ILO on keskeinen globaali työ- markkinatoimija. Vaikka suuri osa Suomen työ- ja yrityslainsäädännöstä tulee EUsta, niin yhtä tärkeää on muistaa ILOn kansainvälinen työn- ormisto ja sen velvoitteet. Kansainvälisen työ- oikeuden perusta mm. järjestäytymisoikeudesta, kollektiivisista neuvotteluoikeuksista, työaika- suojelusta, työsuojelusta perustuu pitkälti ILOn yleissopimuksiin. Suomi on ratifioinut yhteensä 102 ILOn yleissopimusta ( ja 4 säännöstöä/pro- tokollaa).
Toiseksi, ILOn eriarvoisuuden kitkemiseen ja ihmisarvoisen työn ja laadukkaiden työpaikko- jen edistämiseen tähtäävä toiminta on parhaim- millaan mitä parasta kasvupolitiikkaa, varsinkin maissa, joissa on kehitettävää niin instituutioissa kuin infrastruktuurissa. ILOn yleissopimuksia, lähinnä niiden työ- ja sosiaalipuolen lausekkeita, voidaan myös hyödyntää kansainvälisessä liike- toiminnassa. Sopimusosapuolet voivat edellyt- tää toisiltaan ILOn normiston mukaista toimin- taa ja näin osaltaan edistää ihmisarvoista työtä. Tällöin on samalla kyse liiketoiminnan kehittä- misestä entistä vastuullisemmalla, kilpailukykyi- semmällä ja kestävämmällä tavalla. On arvioitu, että vastuullisuuden rooli tulevaisuuden kilpai- lukyky- ja investointeja houkuttelevana teki-
jänä kasvaa entisestään. Elinkeinopoliittisesti ajateltuna kyse ei ole ainoastaan suomalaisten yritysten toimimisesta ulkomailla, vaan myös ulkomaalaisten yritysten toimimisesta Suomessa ja ulkomaalaisista investoinneista Suomeen. Tuoreen yrittäjyysstrategian mukaan ulkomaa- laistaustaiset yritykset muodostavat jo mer- kittävän osan monista toimialoista ja niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan (Kekäläinen & Järventaus 2018). Investointeja eri maihin ja maanosiin tekevät puolestaan var- sinkin monikansalliset yritykset.
Kolmanneksi, ILOn tutkimus- ja tilastopuo- len tiedoista on hyötyä varsinkin globaalia ulot- tuvuutta tarkasteltaessa. Näen myös, että suo- malainen työelämän ja talouden tutkimusosaa- minen on sellaista, mille varmasti olisi nykyistä enemmän kysyntää myös ILOssa. Alkava sata- vuotisjuhlavuosi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja tuoda suomalaista osaamista tutuksi eri ILO-foorumeilla.
Neljänneksi nostan esille työmarkkinaosa- puolten välisen dialogin ja sen murroksen. Nähtäväksi jää miten kolmikantaa ja sen roolia käsitellään osana ILOn työn tulevaisuuskeskus- telua. Kysymyksiä riittää: kuinka käy työnteki- jän ja työnantajan välisen suhteen työn ja sen tekotapojen muuttuessa? Miten työntekijät ja yritykset jatkossa järjestäytyvät? Minkä roolin tulevaisuuden työelämä antaa työmarkkinajär- jestöille, ja kuinka nämä osaltaan ovat mukana rakentamassa ja edistämässä tätä tulevaisuutta?
Työelämän kehittäjätaustan omaavana on myös ilo huomata, että ILO tulevaisuuskes- kustelunsa parissa nostaa esille positiivisena mahdollisuutena niin työntekijälle kuin työn- antajalle työorganisaatiot, joissa tuloksellinen toiminta perustuu osallistaviin toimintata- poihin (high-involvement work organization). Suomessa työelämän laatuun ja tuottavuuteen liittyvä tutkimus on tärkeä osa työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän kehittämistä. ILOn toimin- nassa vastaavia aihioita alkaa näkyä, mutta suo- malaisten työelämän kehittämisen silmälasien läpi katsottuna ILO tuntuu vielä hieman hakevan
67